Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

KTM:n tiedote 132/2005 31.8.2005 15:27

Yritystoiminnan eri tukimuodot muodostavat kokonaisuuden, jossa eri välineillä on erilainen rooli, mutta samalla ne tukevat ja täydentävät toisiaan. Näin todetaan kauppa- ja teollisuusministeriön 31.8.2005 julkaisemassa arviointitutkimuksessa, jossa tarkastellaan hallinnonalan eri tukimuotojen toimivuutta ja vaikuttavuutta EU:n rakennerahasto-ohjelmissa ohjelmakaudella 2000–2006.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki KTM:n hallinnonalan EU:n rakennerahasto-ohjelmien tukimuodot: työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) yritystuet sekä pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut, Finnveran lainaohjelmat sekä Tekesin tutkimus- ja tuotekehitystuki.

Pääasialliset painopisteet yritysten kilpailukyvyn parantamisessa ja toimintaympäristön kehittämisessä

Yritystoiminnan kehittämisen tavoitteet ja välineet voidaan jakaa kahteen pääteemaan: yritysten toimintaympäristön kehittämiseen sekä suoraan yrityksille suunnattuihin tukiin ja rahoitukseen. Toimintaympäristön kehittäminen painottuu yrityspalveluiden tuottamiseen sekä verkosto- ja toimialaperustaiseen kehittämiseen. Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen on painottunut eniten yritysten investointien tukemiseen. Yritysten kehittämishankkeiden ja t&k-toiminnan tuella on edistetty yritysten kilpailukykyä panostamalla innovaatiotoimintaan, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden kaupallistamiseen.

Kärkitoimialojen investointien ja t&k-toiminnan rahoituksella merkittävimmät vaikutukset

Tutkimuksen mukaan merkittävimmät mitattavissa olevat aluetaloudelliset vaikutukset on saatu aikaan rahoittamalla kärkitoimialojen investointeja sekä t&k-toimintaa. Sekä investointi- että t&k-rahoituksen tärkein aluetaloudellinen merkitys ei ole välittömissä vaikutuksissa arvonlisäykseen tai työpaikkojen määrään. Tärkeintä ovat hankkeiden positiiviset vaikutukset pitkällä aikavälillä yritysten kilpailukykyyn ja tuottavuuteen erityisesti alueiden kärkitoimialoilla, mutta sen ohella myös mm. alhaisen tuottavuuden palvelualoilla. Kokonaisuutena toimintaympäristön kehittämistoiminta on tukenut yritysten kilpailukyvyn parantamista ja liiketoiminnan kasvua.

Kasvuyrityksiin merkittävä määrä uusia työpaikkoja

Investointihankkeet ovat synnyttäneet merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Silti teollisuustyöpaikat ovat ohjelmakauden 2000–2006 aikana supistuneet, vaikka hankkeiden tuloksena on syntynyt tuhansia uusia työpaikkoja pääosin teollisuusyrityksiin. Uudet työpaikat ovat syntyneet hankkeita aktiivisesti toteuttaneisiin kasvuyrityksiin, mutta samaan aikaan mm. suuryritykset sekä supistuvat pk-yritykset ovat vähentäneet työvoimaa.

Tukien profilointi, rahoituksen kohdentaminen ja kokonaisvaltainen kehittämisote tehostaisi vaikutuksia

Eri tukimuotojen yhteisvaikutusten kautta voitaisiin tehostaa tukien vaikuttavuutta yritysten kilpailukykyyn ja vastata entistä paremmin kokonaisvaltaisen kehittämisen haasteisiin. Eri tukimuotoja voitaisiin käyttää entistä enemmän toisiaan tukevina moduuleina. Rahoituksen kohdentamisessa tarvitaan edelleen vahvaa priorisointia: jos halutaan merkittäviä vaikutuksia, on tehtävä valintoja ja kohdennettava tukia riittävän keskitetysti.

Innovaatiot ja osaamisen kehittäminen vahvempaan rooliin

Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota koko innovaatioketjun edistämiseen innovaatiopotentiaalin lisäämiseksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Inhimillisen pääoman ja osaamisen kehittämisellä tulee jatkossa olla entistäkin keskeisempi rooli. Työllisyyden parantamista ei tulisi asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi kaiken hanketoiminnan osalta, vaan se tulisi mieltää vahvemmin pitkän aikavälin tulemana kasvaneen yritysten kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden kautta.

Tutkimuksen on tehnyt Kaupunkitutkimus TA Oy yhteistyössä Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan asiantuntijapalvelut -yksikön kanssa. Arviointi perustuu laajaan aineistoon: asiakirja-aineistojen ja tutkimuskirjallisuuden lisäksi rekisteriaineistoon, hankevetäjien ja yritysjohtajien haastatteluihin, sidosryhmille ja asiantuntijoille tehtyyn kyselyyn sekä tapaustutkimuksiin.

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy, puh. (09) 561 2493, 0500 970 082

neuvotteleva virkamies Auli Korhonen, KTM, puh. (09) 1606 3219, 050 380 6645

Tutkimus on saatavissa sähköisenä kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisurekisteristä osoitteessa http://ktm.fi/julkaisut

Hakutiedot:

Arviointitutkimus EU:n rakennerahasto-ohjelmista kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. KTM Rahoitetut tutkimukset (9/2005).