Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

SM:n tiedote 04.11.2002

- Perinteisten taide- ja kulttuurilaitosten sekä kulttuuritoiminnan muotojen kehityksen turvaaminen on osa tasapainoista alueellista kehittämistä. Alueellisesta näkökulmasta kulttuurin kehittämisen uudet haasteet liittyvät ennen kaikkea siihen, miten kulttuuri nähdään laajemmin yhteiskunnallisena, alueellisena ja paikallisena voimavarana, totesi alue-ja kuntaministeri Martti Korhonen tänään Pohjois-Pohjanmaan kulttuuritulevaisuus -seminaarissa Oulussa.

- Kulttuurin kehittäminen vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti talouteen ja työllisyyteen. Kulttuurimatkailun kehittäminen loisi ehkä kaikkein eniten uudenlaista yritystoimintaa ja työpaikkoja alueille.

- Kulttuuriin panostaminen lisää myös alueen vetovoimaisuutta. Monella paikkakunnalla esimerkiksi koulutetun ammattityövoiman saaminen edellyttää, että paikkakunnalla tai ainakin lähiseudulla on tarjolla myös kulttuuripalveluja ja lapsille koulutusmahdollisuuksia. Parin vuoden aikana julkaistuista tutkimus- ja kyselytuloksista käy ilmi, että yksi merkittävä asukkaiden viihtymiseen ja muuttopäätökseen vaikuttava seikka on kulttuuritarjonta tai sen puute, Korhonen muistutti.

Kulttuuri onkin Korhosen mukaan merkittävä alueen vetovoimatekijä ja sitä kautta osa laajaa elinvoimakäsitettä. Sen avulla voidaan myös kohentaa alueen sosiaalisia oloja, lisätä osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä. - Luulen, että millään näillä alueilla kulttuurin mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi hyödynnetty, totesi Korhonen.

Kulttuuria rahoitettiin EU:n rakennerahastoista 137 miljoonalla eurolla vuosina 1995-1999

- Rakennerahastot on keskeinen väline EU:n aluepolitiikassa, mutta ne ovat varsin tärkeä väline myös kulttuuripolitiikan kannalta täällä Suomessa.

Ylipäätänsä rakennerahastot ovat uusi kulttuurin rahoituslähde, mutta erityisesti ne ovat sitä alueellisen kulttuurin kannalta. Opetusministeriön selvitysten mukaan rakennerahastohankkeiden kautta kulttuuria rahoitettiin 820 miljoonalla markalla eli 137 miljoonalla eurolla edellisellä rakennerahastokaudella (1995-1999). Nykyisellä rakennerahastokaudella 2000-2006 päästäneen vielä suurempiin summiin, sanoi Korhonen.

Korhosen mukaan kulttuurihankkeet eivät vielä kytkeydy riittävän vahvasti alueen kehittämisstrategioihin. Tästä syystä alueiden kehittämisohjelmissa on suuria eroja, jopa tasoeroja. Liian usein esimerkiksi EU-tuella rahoitettavat kulttuurihankkeet ovat pienimuotoisia ja lyhytkestoisia, jolloin myös niiden vaikutus alueelliseen kehittämiseen jää vähäiseksi.

Korhosen mukaan tarvitaan lisää merkittäviä lippulaivamaisia paikallisia ja alueellisia kulttuurihankkeita, jotka näyttäisivät suuntaa kulttuurin merkityksen nostamiselle alueellisessa kehittämistyössä. Hyvänä esimerkkinä toimii Kuhmo, jossa kamarimusiikkijuhlia on hyödynnetty pitkäjänteisesti kunnan kehittämistyössä.

Lisätietoja: erityisavustaja Olli T. Alho, 050 344 7065