Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Bryssel 5. toukokuuta 2003 (Rapid tietokanta IP/03/619)

Eurooppalaisten mielestä elinikäinen oppiminen on tärkeä väline henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehityksessä. Tutkimuksen mukaan eurooppalaisilla on mielestään puutteelliset tiedot ja taidot toimia menestyksellisesti tietojen ja taitojen Euroopassa. Kuitenkaan keskimäärin yli kolmasosa Euroopan kansalaisista ei tätä nykyä osallistu minkääntyyppiseen koulutukseen. Kymmenesosalla ei edes ole halua siihen. Elinikäisen oppimisen kerrotaan usein kaatuvan ajan ja varojen puutteeseen.

Nämä ovat osa koulutuksen ja kulttuurin pääosaston Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen CEDEFOPin avustuksella tilaaman elinikäistä oppimista käsitelleen Eurobarometri-tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista. Tutkimus tehtiin 15.1-28.2.2003 EU:n 15 jäsenvaltiossa sekä Norjassa ja Islannissa, ja se käsitti yli 18 000 henkilökohtaista haastattelua.

Esitellessään Eurobarometri-tutkimuksen koulutuksesta ja kulttuurista vastaava komission jäsen Viviane Reding totesi seuraavaa: "Tutkimuksen tulokset vahvistavat Lissabonin strategiassa asetetut poliittiset tavoitteet ja korostavat, miten tärkeää komission työ elinikäisen oppimisen ja verkko-oppimisen alalla on. Tutkimus toi lisäksi esiin tärkeitä näkökohtia, jotka on otettava huomioon politiikan kehittämisessä niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla. Erityisen tärkeää on vakuuttaa ihmiset elinikäisen oppimisen tärkeydestä niin henkilökohtaiselta kuin yhteiskunnan kannalta ja motivoida heitä parantamaan ja päivittämään taitojaan, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja vieraiden kielten alalla. Tavoitteenamme on oltava elinikäisen oppimisen mahdollisuuden tarjoaminen kaikille ja erityisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja joilla on vähiten mahdollisuuksia hyödyntää sitä. Voimavaroja on saatava käyttöön enemmän, ja lisäksi on vaihdettava ja levitettävä esimerkkejä hyvistä toimintatavoista ja toimintalinjoista, kuten komissio korosti hiljattain antamassaan tiedonannossa Tehokas investoiminen koulutukseen."

Tämä Eurobarometri-tutkimus on yksi marraskuussa 2001 annetun komission tiedonannon Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen konkreettisista seurantatoimista. Komissaari Reding mainitsi tässä yhteydessä myös, että jäsenvaltioita on pyydetty toimittamaan elinikäisen oppimisen täytäntöönpanoa koskevat kansalliset raporttinsa toukokuun 2003 loppuun mennessä. Komissio aikoo esittää niiden pohjalta tiedonannon marraskuussa 2003.

Seuraavassa kerrotaan tämän tutkimuksen tärkeimmät tulokset.

Elinikäinen oppiminen on tärkeää sekä sosiaalisista että taloudellisista syistä

Yhdeksän kymmenestä Euroopan kansalaisesta katsoo, että elinikäinen oppiminen on tärkeää, vaikkakin yksimielisyyden aste vaihtelee maasta toiseen. Saksalaiset ja islantilaiset ovat lähes yksimielisiä sen tärkeydestä, kun taas Belgian, Irlannin, Alankomaiden ja Kreikan kansalaiset suhtautuvat siihen keskimääräistä epäilevämmin.

Kansalaisten laajan enemmistön (80 prosenttia) mielestä elinikäisellä oppimisella tähdätään niin taloudellisiin kuin sosiaalisiin tavoitteisiin. Se auttaa ihmisiä selviytymään muutoksesta ja työmarkkinoiden vaatimuksista. Lisäksi se auttaa ihmisiä ottamaan elämänsä hallintaansa ja elämään täysipainoisesti ja tyydyttävästi.

Lisäksi eurooppalaisten enemmistö katsoo, että elinikäinen oppiminen on tarkoitettu kaikenikäisille. Sitä ei pitäisi siis rajata vain nuoriin tai vanhoihin vaan sen pitäisi pikemminkin muodostaa koko eliniän kestävä jatkumo. Asiasta ei kuitenkaan olla lähimainkaan yksimielisiä. Tämän vuoksi joissakin maissa ja ryhmissä onkin tarpeen vahvistaa ajatusta siitä, että elinikäinen oppiminen koskee kaikkia jokaisessa elämänvaiheessa.

Omia tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä vieraiden kielten taitoa pidetään puutteellisena

Lähes kaikki ovat yhtä mieltä, että luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat kaikkein hyödyllisimpiä taitoja kaikilla elämänaloilla. Samalla ollaan kuitenkin tietoisia siitä, että tietojen ja taitojen Euroopassa menestyminen edellyttää laajempia taitoja, joista esimerkkeinä tieto- ja viestintätekniikan ja vieraiden kielten taidot sekä sosiaaliset ja viestintätaidot.

Lähes kaikki eurooppalaiset katsovat osaavansa lukea, kirjoittaa ja laskea mutta suhtautuvat vähemmän luottavaisesti uusien keskeisten taitojen hallintaan. Ainoastaan 58 prosenttia vastaajista sanoi osaavansa käyttää tietokonetta. Puolet kertoi, etteivät he osaa käyttää Internetiä. Lisäksi 60 prosenttia ei osaa puhua vieraita kieliä. Tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat erityisen puutteellisia Kreikassa ja Portugalissa, joissa kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi, etteivät he osaa käyttää tietokonetta. Noin 70 prosenttia vastaajista Espanjassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei osaa puhua vieraita kieliä.

Kansalaisten enemmistö katsoo oppivansa parhaiten arkitilanteissa

Euroopan kansalaiset katsovat oppivansa parhaiten epävirallisissa yhteyksissä, esimerkiksi tehdessään kotiaskareita, vapaa-ajalla, oppimalla epävirallisesti töissä tai paikallisessa oppimiskeskuksessa tai kirjastossa. Ainoastaan 17 prosenttia vastaajista ilmoitti vastikään opiskelleensa virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa (koulussa, yliopistossa, muussa oppilaitoksessa jne.). On lisäksi syytä mainita, että etäopiskelu ja opiskelu ulkomailla (osana vaihto-ohjelmia) ovat vähiten suosittujen opiskeluvaihtoehtojen joukossa.

Nuoremmat ja paremmin koulutetut opiskelevat usealla eri tapaa. Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa asuvat ilmoittavat Kreikassa ja Portugalissa asuvia paljon useammin erilaisissa yhteyksissä tapahtuvasta oppimisesta. Opiskelijat oppivat useammissa eri yhteyksissä: koulussa, kotona, vapaa-ajalla ja myös matkustelun kautta.

Palkkatyössä olevat, erityisesti miehet, ilmoittavat yleensä oppivansa työssään. Naiset kuitenkin ilmoittavat miehiä useammin oppivansa kotonaan ja paikallisissa oppimiskeskuksissa tai kirjastoissa.

Ihmiset katsovat oppivansa parhaiten epävirallisissa yhteyksissä, mutta toisaalta he mainitsevat virallisen koulutusjärjestelmän, kun puheena on ammattitaidon kohentaminen tai päivittäminen. Tämä liittyy syvään juurtuneeseen käsitykseen siitä, missä oppimisen kuuluu tapahtua eli kouluissa, koulutuskeskuksissa, korkeakouluissa jne. Jokapäiväisessä elämässä ihmiset kuitenkin tiedostavat oppivansa huomattavasti useammissa eri tilanteissa. Tämä huomio tukee Euroopan tasolla omaksuttua toimintamallia, jonka mukaan epävirallinen ja arkioppiminen on tunnustettava.

Elinikäisen oppimisen suurimmat esteet: aika ja raha

Pohjoismaissa alle puolet vastaajista ei osallistunut minkäänlaiseen koulutukseen, mutta Kreikassa ja Portugalissa vain kaksi kymmenestä on tehnyt näin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Niiden osuus, jotka ilmoittivat, ettei opiskelu yksinkertaisesti kiinnosta heitä, oli erityisen suuri Espanjassa (47 prosenttia) ja Portugalissa (50 prosenttia). Tutkimus vahvisti myös sen, että koulutukseen osallistuvat todennäköisemmin ne, joilla on korkea koulutustaso ja ammatillista pätevyyttä.

Vaikka ihmiset tiedostavat oppimisen henkilökohtaiset ja sosiaaliset hyödyt, he toivat esiin työ- ja perhevelvoitteista johtuvan ajan puutteen tärkeänä esteenä. Yksilölliset ja joustavat opiskelujärjestelyt ovat kuitenkin osoittautuneet tehokkaiksi kannustimiksi opiskella. Raha on yleensä merkittävä este: puolet vastaajista sanoi, etteivät he olisi valmiita maksamaan opiskelusta mitään missään olosuhteissa. On kuitenkin kiintoisaa, että ihmiset ovat valmiit maksamaan, jos he katsovat saavansa puhtaasti henkilökohtaista hyötyä. He eivät näin ollen pidä työhön liittyvää oppimista ainoastaan omana velvollisuutenaan.

Lisätietoja löytyy seuraavilta www-sivuilta:

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto :

http://europa.eu.int/comm/dgs/education_culture/index_fi.htm

CEDEFOP :

http://www.cedefop.eu.int/