Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

TM:n tiedote 5.12.2002

- Mitkään työssä jatkamista edistävät eläkeratkaisut eivät yksin riitä. Niiden tueksi tarvitaan työelämän laadun kehittämistä, jotta ihmiset jaksavat työssä nykyistä pidempään. Työelämän kehittämisohjelma TYKE on oiva esimerkki hyvin toimivasta työelämän kehittämisen mallista. Myös seuraavalla hallituskaudella on kehittämisohjelmia jatkettava, sanoi työministeri Tarja Filatov työelämän kehittämisohjelman (TYKEn) arviointitutkimuksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.

- Työelämän kehittämisohjelma (TYKE) käynnistyi vuoden 1996 alussa osana pääministeri Lipposen hallituksen ohjelmaa. Hanke valmisteltiin työministeriön sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja yrittäjien tiiviissä yhteistyössä. Lähtökohtana oli suomalaisten työpaikkojen konkreettisiin toiminnallisiin, ruohonjuuritason ongelmiin kohdistuva kehittämishanke. Siinä edistetään työorganisaatioiden, työprosessien, työskentelytapojen ja työyhteisöjen uudistumista johdon ja henkilöstön läheisen yhteistyön pohjalta.

- TYKE sisältyi myös pääministeri Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan, jossa myös sen taloudellisia resursseja lisättiin. Rahoitus vuosina 1996-2002 on ollut yhteensä 223 milj. mk, joka on euroina runsas 37 miljoonaa euroa. Tästä summasta on tähän mennessä sidottu kehittämisprojekteihin suomalaisilla työpaikoilla 28 miljoonaa euroa.

- TYKEn kaltainen läheinen kolmikantayhteistyö on kansainvälisesti arvokasta. EU-maista vain noin joka toisessa on vastaavanlaisia kansallisia ja kolmikantaisesti johdettuja työorganisaatioiden kehittämisohjelmia. Suomea pidetään tältä osin Euroopassa yhtenä mallimaana. Komissio onkin antanut tästä Suomelle tunnustusta. Uusimmassa tupo-ratkaisussa on sovittu jatkettavan työelämän kehittämistä kolmikantaisten kehittämisohjelmien avulla. Tähän on seuraavankin hallituksen varattava resursseja.

Filatov korosti, että tulevaisuuden haasteet työelämässä edellyttävät entistä enemmän TYKEn kaltaista yhteistyötä tilanteessa, jossa työvoima supistuu ja suuret ikäluokat lähestyvät työmarkkinoilta poistumisikää. Tällaisessa murrostilanteessa on vaarana, että ongelmat rupeavat kärjistymään suomalaisilla työpaikoilla. On tärkeää, että tämä murroskohta voitaisiin työpaikoilla hoitaa hallitusti.

- - - - - - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/(09) 16006