Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Bryssel 7. tammikuuta 2004 (Rapid-tietokanta IP/04/10)

Euroopan komissio on tänään esittänyt neuvostolle Suomen tarkistettua vakausohjelmaa koskevan suosituksen. Suomen ohjelma toimitettiin komissiolle 27. marraskuuta 2003 ja se kattaa vuodet 2003-2007. Suositus annetaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti. Suomen tarkistetussa vakausohjelmassa julkisen talouden ylijäämän arvioidaan vuonna 2003 olevan 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ylijäämän ennustetaan olevan yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden ajan lukuun ottamatta vuotta 2004, jota koskeva ennuste on 1,7 prosenttia. Arvio perustuu oletukseen, jonka mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2002 2,2 prosentista noin 1,4 prosenttiin vuonna 2003 ja lähestyy 2 ½ prosentin trendikasvua ohjelmakauden loppupuolella. Arvio tuntuu realistiselta. Tarkistetussa vakausohjelmassa ennakoitu julkisen talouden vahva rahoitusasema on tervetullut ja tarpeellinen, koska väestön ikääntyminen vaikuttaa poikkeuksellisen voimakkaasti Suomen julkiseen talouteen. Erityisesti eläkejärjestelmän rakenteellisten uudistusten odotetaan parantavan selvästi julkisen talouden kestävyyttä. Komissio toteaa, että julkisen talouden rahoitusasema tarjonnee riittävän varmuusmarginaalin, jotta vältetään julkisen talouden alijäämän 3 prosentin raja-arvon ylittyminen. Tarkistetussa vakausohjelmassa esitetyt talous- ja finanssipolitiikka ovat myös yleisesti ottaen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaiset. Neuvoston odotetaan antavan komission suosituksen pohjalta virallisen lausunnon Suomen tarkistetusta vakausohjelmasta [20. tammikuuta].

Komission suositus annettiin talous- ja rahapoliittisista asioista vastaavan komissaarin Pedro Solbes Miran aloitteesta.

Komission keskeiset päätelmät Suomen vakausohjelmasta ovat seuraavat:

Marraskuussa 2002 tehtyyn edelliseen vakausohjelman tarkistukseen verrattuna tuoreimmassa ohjelmassa odotetaan talouden toimeliaisuuden olevan vuonna 2003 paljon heikompaa ja kokonaistuotannon kasvavan 1,4 prosenttia. Talouskasvun hidastuminen vuonna 2003 johtuu pääasiassa ulkoisen kysynnän jyrkästä vähenemisestä. Vuonna 2004 kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 2,8 prosenttia lähinnä ulkoisen kysynnän vahvistumisen takia ja kotitalouksien kulutuksen tukemana. Vakausohjelmassa ennustetaan kokonaistuotannon kasvun vakiintuvan tulevina vuosina noin 2 ½ prosentin trendikasvun yläpuolelle. Tuotannon kasvun oletettu profiili vaikuttaa uskottavalta, vaikka ennusteisiin liittyy epävarmuutta lyhytaikaisten näkymien osalta, mikä johtuu ulkoisista riskeistä.

Julkisen talouden ylijäämä on laskenut suhteessa BKT:hen vuoden 2002 4,2 prosentista ennusteen mukaisesti 2,3 prosenttiin vuonna 2003. Ylijäämän ennustetaan supistuvan edelleen vuoteen 2004 asti, jolloin se on 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän jälkeen ylijäämän ennakoidaan taas kasvavan ja pysyttelevän hieman yli 2 prosentissa. Julkisen talouden suhdannekorjatun ylijäämän odotetaan olevan jatkuvasti yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sekä valtiontalouden että kuntatalouden ennustetaan olevan alijäämäinen koko ohjelmakauden ajan, ja julkistaloudessa ylijäämäisiä ovat vain sosiaaliturvarahastot. Julkisen talouden bruttovelan ennustetaan vähenevän alle 45 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2007 mennessä. Tarkistettuun ohjelmaan sisältyvät julkisen talouden ennusteet antanevat riittävän varmuusmarginaalin, jotta vältetään julkisen talouden alijäämän 3 prosentin raja-arvon ylittyminen.

Valtiontalouden monivuotiset menokehykset ovat Suomen julkisen talouden strategian kulmakivi. Koska menokehysten toimivuudessa oli edellisen hallituksen aikana puutteita ja ne ylitettiin toistuvasti, uusi hallitus otti käyttöön uudistetut menokehykset. Nykyisten menokehysten onkin määrä olla sitovampia ja pitää menot kurissa. Myös väestön ikääntymisestä johtuvien kasvavien menopaineiden vuoksi näitä menokehyksiä tulisi noudattaa.

Suomessa on edelleen korkea työttömyysaste 1990-luvun jälkipuoliskon voimakkaasta talouskasvusta huolimatta. Uusien työpaikkojen luomiseksi hallitus alentaa työhön kohdistuvia veroja yli 1,12 miljardilla eurolla vaalikaudella 20032007. Suuri osa näistä veronkevennyksistä on otettu etupainotteisesti vuoden 2004 budjettiesitykseen. Verojen alentaminen on talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suositusten mukaista, ja sen tukena on julkisen talouden suotuisa rahoitusasema.

Ohjelmassa ennustetut julkisen talouden ylijäämät ovat aiheellisia, koska nopeasti ikääntyvästä väestöstä aiheutuu huomattavia menopaineita tulevaisuudessa. Työllisyyden vahvistaminen ja valtion velkasuhteen pienentäminen ovat keskeisiä tekijöitä hallituksen strategiassa, jolla valmistaudutaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin julkisiin menoihin. Ohjelman mukaan tarvitaan myös tukitoimenpiteitä, kuten julkishallinnon rakenteiden kehittämistä kestävyyden ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Vaikka julkinen talous näyttää olevan kestävällä perustalla vastaamaan tuleviin väestönkehityksen haasteisiin, kansainvälinen verokilpailu saattaa johtaa jossain määrin veropohjan heikentymiseen, kun otetaan huomioon Suomen suhteellisen korkeat veroasteet. Näin ollen on hyvä, että tarkistettuun vakausohjelmaan sisältyy eläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmiä koskevia rakenteellisia uudistuksia, joilla voitaneen merkittävästi parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Uudistukset on kuitenkin toteutettava viipymättä. Markkinoiden toimintaa tehostavia ja paikallishallinnon rahoitusasemaa vakauttavia toimia on lisättävä ja ne on toteutettava määrätietoisesti. Ohjelman finanssi- ja rakennepolitiikka ovat asianmukaisia ja noudattavat talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja.

Kasvu- ja vakaussopimuksessa, joka hyväksyttiin Amsterdamin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 1997, edellytetään euroalueeseen osallistuvien valtioiden esittävän neuvostolle ja komissiolle vakausohjelmansa. Näissä ohjelmissa tiedotetaan siitä, miten kukin maa aikoo saavuttaa sopimuksen tavoitteet ja erityisesti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen, jonka mukaan talouden on oltava lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen.

Suomen tarkistetun vakausohjelman keskeiset tunnusluvut

'	'	2003	2004	2005	2006	2007
Kokonaistuotannon kasvu  (vuosimuutos %)	VO 2003	1,4	2,7	2,5	2,4	2,4
	VO 2002	2,8	2,6	2,5	2,4	'
	KOM	1,5	2,5	2,7	'	'
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukainen inflaatio	VO 2003(1)	1,0	0,7	1,3	1,8	1,8
	VO 2002	2,0	1,0	2,0	2,0	'
	KOM	1,4	1,0	1,7	'	'
Julkisen talouden rahoitusasema  (% suhteessa BKT:hen)	VO 2003	2,3	1,7	2,1	2,1	2,2
	VO 2002	2,7	2,1	2,6	2,8	'
	KOM	2,4	1,7	1,9	'	'
Kokonaismenot  (% suhteessa BKT:hen)	VO 2003	48,7	48,7	48,7	48,8	48,8
	VO 2002	47,1	46,9	46,4	46,1	'
	KOM	50,9	51,0	50,1	'	'
Kokonaistulot  (% suhteessa BKT:hen)	VO 2003	51,0	50,4	50,8	50,8	51,0
	VO 2002	49,9	49,1	49,0	48,9	'
	KOM	53,4	52,7	52,0	'	'
Julkinen bruttovelka	VO 2003	45,1	44,7	44,9	45,0	44,6
	VO 2002	41,9	41,9	41,4	40,7	'
	KOM	44,6	44,5	44,3	'	'

VO 2003 = marraskuussa 2003 tarkistettu vakausohjelma

VO 2002 = marraskuussa 2002 tarkistettu vakausohjelma

KOM = komission syksyn 2003 talousennuste

Komission suositus on luettavissa osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/year/year20032004_en.htm

^{(1) Kuluttajahintainflaatio vuoden 2003 vakausohjelmassa.}