Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

SM:n tiedote 09.12.2003

Seudullisen yhteistyön vahvistuminen, uusien yhteistyömuotojen kehittyminen, strategisuuden ja yhteistoiminnallisuuden lisääntyminen kaupunkiseutujen kehittämisessä ovat aluekeskusohjelman tähänastisen toteutuksen parasta antia, toteaa aluekeskusohjelmaa arvioineen Net Effect Oy:n kehittämisjohtaja Petri Virtanen tänään Helsingissä pidettävässä aluekeskusohjelman arviointifoorumissa. Foorumiin osallistuu yli 180 aluekeskusten, valtionhallinnon ja maakuntien edustajaa.

Arvioitsija peräänkuuluttaa rohkeutta aluekeskusten kehittämisen jatkotyössä: seudullisesti laaditut strategiat ja selvitykset eivät itsessään johda aluekeskusten elinvoiman vahvistumiseen. Lopulliset läpimurrot kaupunkiseutujen kehittymiseksi aidosti vahvoiksi aluekeskuksiksi edellyttävät ohjelma-alueilta selkeitä päätöksiä ja niitä toteuttavia toimenpiteitä. Aluekeskusohjelmassa tuleekin ratkaista, miten tähänastisen strategiatyön lupaavista käytännöistä saadaan kestäviä alueiden kilpailukykyä vahvistavia vaikutuksia.

Erityisesti pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla aluekeskusohjelmasta on tullut seudun kattava strateginen kehittämisväline. Näitä ovat Hyvinkään ja Riihimäen talousalueen, Koillis-Suomen, Etelä-Pirkanmaan ja Jämsän seuduilla.

Myös suuremmilla kaupunkiseuduilla ohjelma on tiivistänyt ja uudistanut kuntien seutuyhteistyötä. Näistä mainittakoon Turun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseudut. Käytännössä tämä on toteutunut seudullisten yhteistyörakenteiden kehittämisenä, seutusopimuksina, seudullisten hyvinvointistrategioina ja kuntapalvelujen seudullisen järjestämisen selvityshankkeina.

Potkua osaamiseen ja elinkeinopolitiikkaan

Elinkeinopolitiikka ja osaamisen seudullinen vahvistaminen on ollut keskeinen osa ohjelma-alueiden strategista ohjelmatyötä ja toteutettuja hankkeita. Kuuden uuden osaamiskeskuksen hakemukset valmisteltiin aluekeskusohjelmassa. Useilla seuduilla aluekeskusohjelma on lisännyt osaamiskeskusohjelman alueellista vaikuttavuutta käytännön yhteistyöhankkein. Erityisesti pienemmillä ohjelma-alueilla aluekeskusohjelma on vahvistanut ammattikorkeakoulujen, seudun kehittämisorganisaatioiden ja yritysten tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Tätä on edistänyt myös ohjelman joustava perusrahoitus. Tehokkaasta elinkeino- ja osaamispohjan kehittämisestä mainittakoon seuraavat ohjelma-alueet: Seinäjoen seutu, Kajaanin kaupunkiseutu, Joensuun seutu, Porin seutu, Varkauden seutu, Etelä-Karjala ja Hämeenlinnan seutu. Näistä Joensuun seudun ohjelman toteutus on ollut vaikuttavaa myös aluekeskuksen ulkopuolella.

Elinvoiman laaja-alaisuus on toteutunut erityisesti seudullisina hyvinvointihankkeina koskien sosiaali- ja terveystoimen palveluja ja hyvinvointia uutena toimialana. Niitä on toteutettu 19:llä ohjelma-alueella. Kulttuurihankkeita on merkittävästi toteutettu erityisesti Kajaanin seudun ja Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelmassa sekä Kauhajoen seudun verkostopilotissa. Raahen, Varkauden, ja Savonlinnan seuduilla on kehitetty kansalaisten osallisuuden muotoja. Maankäytön suunnittelun seudullisia hankkeita on käynnistetty Koillis-Suomen, Hyvinkään ja Riihimäen talousalueen, Rauman seudun, Vakka-Suomen seutukunnan ja Etelä-Karjalan ohjelma-alueilla sekä Salon ja Turun seutujen yhteishankkeessa.

Kuntaliiton aluekeskusohjelman toimeksiannosta tekemän selvityksen mukaan kunnallisten luottamushenkilöiden rooli on aluekeskusohjelman strategisessa ja käytännön toimenpiteiden ohjauksessa viranhaltijajohtoa vähäisempi. Luottamusmiesten rooli on yleensä, mutta ei säännönmukaisesti, sitä heikompi mitä suurempi on aluekeskuksen väestö- tai kuntamäärä. Alueilla, joissa keskeiset päättäjät ovat sitoutuneet aluekeskusohjelman tavoitteiden määrittelyyn ja toimintaan on myös saavutettu hyviä tuloksia.

Kritiikkiä ohjelmien päällekkäisyydestä

Maakunnalliseen kehittämiseen osallistuvat eri tahot pitävät aluekeskusohjelman merkitystä suhteessa muihin kehittämisohjelmiin valtaosin myönteisenä. Kritiikkiä esitetään kuitenkin runsaasti eri ohjelmien päällekkäisyyksistä, alueellisen kehittämisjärjestelmän sekavuudesta sekä ohjelmakokonaisuuksien suuresta määrästä. Kritiikkiä esitetään eniten alueilta, jotka eivät ole vielä kyenneet hahmottamaan aluekeskusohjelmalle selkeää lisäarvoa. Kun arvioidaan aluekeskusohjelman roolia alueiden kehittämisen kokonaisuudessa suhteessa EU-ohjelmiin, ovat näkemykset ristiriitaisia. Toisaalta todetaan aluekeskusohjelman juuri parantaneen EU-ohjelmavarojen käyttöä seudullisesta näkökulmasta. Yhtäältä taas todetaan ohjelman merkitys varsin pienenä ja päällekkäisenä suurten EU-ohjelmien kanssa.

Aluekeskusohjelman on alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen valtioneuvoston eritysohjelma. Valtioneuvoston 6.9.2001 nimeämät 25 aluetta ja verkostopilotti käynnistivät ohjelmansa toteutuksen syksyllä 2001, sisäasiainministeriön 13.12.2001 nimeämät yhdeksän aluetta vuoden 2002 alussa. Ohjelman tavoitteena on aluerakenteen tasapainottaminen ja alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen kehittämällä elinvoimaisten kaupunkiseutujen verkostoon perustuvaa, koko maan kattavaa aluekeskusverkostoa.

Aluekeskusohjelmaan nimetyt alueet ja verkostopilotti käsittävät 261 kuntaa, ja niiden väestömäärä oli vuoden 2002 lopussa 3 259 443 asukasta.

Ohjelmaan nimetyille 34 alueelle ja verkostopilotille on vuosina 2001-2003 myönnetty maakunnan kehittämisrahasta perusrahoitusta noin 17,3 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen osuus kustannuksista on puolet, joten ohjelman rahoitus kokonaisuudessaan on vuosina 2001-2003 ollut noin 34,6 miljoonaa euroa.

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan siihen nimetyillä alueilla vuoden 2006 loppuun saakka. Hallituksen ohjelmalle asettamien vaikuttavuustavoitteiden mukaan aluekeskuksilla on vuoden 2006 lopussa toimivat seudulliset yhteistyöstrategiat ja päätöksentekorakenteet, toimivat yhteistyöverkostot ympäröivien seutujen kanssa, toimivat yhteistyöverkostot seuduilla ja ympäröivillä seuduilla olevien yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksikköjen kanssa, myönteistä kehitystä elinvoimamuuttujissa (väestö, työpaikat, osaaminen, toimialat, palvelut, turvallisuus, ympäristö) vuoteen 2000 verrattuna sekä myönteinen vaikutus koko maakunnan aluetalouteen ja osaamiseen.

Lisätietoja: projektijohtaja Ulla-Maija Laiho, 040 8268767