|
|
Oppimisympäristö | Tietokantaan |
|
|||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
|
Etusivu
|
|
SM:n tiedote 10.02.2006
- Tulevalla rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007-2013 tulee olemaan julkista rahaa noin kolme miljardia euroa. Se on kohdennettava todella tarvitseville. Itä-Suomen osalta tilanne on selvä. Alueen vajaan 900 miljoonan euron rahoitus on määritelty omalla laskentakaavallaan. Tuo rahasumma tullaan siis selkeästi kohdentamaan Itä-Suomeen molempien rahastojen osalta. Tästä ei ole epäselvyyttä, linjasi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen tänään 10. helmikuuta Jyväskylässä Maakunnan yhteistyöryhmien neuvottelupäivillä.
Pohjois-Suomen rahoituskehys on vielä osin auki. Lähtökohta on kuitenkin selkeä: Pohjois-Suomen suuralueen vanhoille 6-ohjelma-alueille on perusteltua kohdentaa suurin piirtein nykyisen tasoinen tuki. Etelä- ja Länsi-Suomessa tuet tulevat jonkin verran laskemaan nykyisestä. Mannisen mukaan vähenevien voimavarojen tasainen ripottelu joka paikkaan ei ole viisasta. Tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kohdennettuna esim. nykyisten kakkosohjelma-alueiden tukitaso ei olennaisesti laskisi. - Tämä merkitsee sitä, että tukia on kohdennettava entistä tarkemmin sellaisille alueille ja sellaisiin hankkeisiin, joissa tarve ja vaikuttavuus ovat suurimmat, sanoi Manninen. Kansallista ns. normaalin budjettirahoitusta käytetään maamme kilpailukyvyn vahvistamiseen. Noin 1.6 miljardin euron vuosittaisesta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta lähes 90 prosenttia kohdistuu 10 suurimmalle seutukunnalle. Lisäksi vahvoilla alueilla ovat käytettävissä Euroopan unionin kasvavat tutkimusmäärärahat. - Hyvä näin. Tällä tavoin varmistamme merkittäviltä osin Lissabonin strategian toteutumista, totesi Manninen. EU-rahat kohdennettava kehityshaasteissa oleviin maakuntiin Sen sijaan rakennerahastorahoilla on selvä erityisluonne. Ne on kohdennettava kehitykseltään haasteellisille alueille. Tällaisia alueita ovat Itä- ja Pohjois-Suomen ohella Etelä- ja Länsi-Suomen rakennemuutos- ja syvän maaseudun maakunnat ja seudut. Kehittyneisyysmittareiden mukaan tuen tarpeessa olevia maakuntia ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa erityisesti Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta ja Tampereen ulkopuolinen Pirkanmaa. Toki ongelmaseutuja on myös muissa Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnissa. - Ensiksi, noilla alueilla ja siellä toimivalla yritystoiminnalla ei ole hyviä mahdollisuuksia päästä käsiksi tutkimus- ja tuotekehitysrahoihin. Toiseksi, myös yritysrakenne on sen kaltainen, että perinteisemmät suorat ja välilliset yritystuet ovat tärkeitä kehittämisen apuvälineitä. Kolmanneksi, kansantalouden kannalta ja tasapainoisen aluekehitystyön näkökulmasta on välttämätöntä tukea koko Suomen kehitystä. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa jättää teollisuutemme rakennemuutosalueita ja syvää maaseutua oman onnensa nojaan. Ja vielä neljänneksi, kun Etelä- ja Länsi-Suomessa kohdennetaan vuosittain lähes 1300 miljoonaa euroa muutamiin yliopistokeskuksiin, lienee kohtuullista osoittaa kymmenesosa tuosta summasta ongelmissa kamppailevien alueiden kehittämiseen, sanoi Manninen. - Mielestäni voimme rakentaa tasapainoisen kokonaisuuden ohjelmatyölle. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien osalta se voisi tapahtua seuraavasti: Ensiksi, suuntaamme suurimman osan voimavaroista haasteellisille alueille. Toiseksi, suuralueet laativat koko aluettaan koskevat temaattiset kokonaisuudet, joihin kohdennetaan osa rahoituksesta. Näin varmistetaan että ohjelma koskee aivan kaikkia alueita. Ja kolmanneksi, suuntaamme esim. viisi prosenttia rahoista alueohjelmien sisällä niille Etelä- ja Länsi-Suomen suurkaupungeille, jotka eivät muuten tulisi ohjelman piiriin. Näin varmistamme Euroopan unionin periaatteiden, kansallisen eheyden, alueiden vahvistumisen ja Lissabonin strategian periaatteiden toteutuksen käytännön ohjelmatyössä, sanoi Manninen. Tulevissa ohjelmissa säilyttävä vahva alueellinen painotus Manninen pitää tärkeänä, että myös tulevissa ohjelmissa säilyy vahva alueellinen ulottuvuus. - Suomi rakentuu aluetalouksista. Maamme on myös monimuotoinen. Suomen tyyppistä maata ei kehitetä ensisijassa virkatyönä ministeriöiden tai keskushallinnon pöytien ääressä, vaan maakunnissa ja kunnissa. Mielestäni sekä aluekehitysrahaston että sosiaalirahaston ohjelmat tulee laatia ja toteuttaa suuraluetasolla kuitenkin niin, että maakuntien yhteistyöryhmät voivat käsitellä maakunnittaiset kehykset, sanoi Manninen. Nykyiset Suomeen vapaaehtoisesti muodostuneet suuralueet - Etelä, Länsi, Itä ja Pohjoinen - ovat Mannisen mukaan erinomainen pohja tuleville ohjelmille. - Haluan vielä painottaa sitä, että edellä mainitut suuralueet - NUTS 2 -alueet - ovat muodostuneet meillä maakuntien omaan harkintaan perustuen; ei valtiovallan pakkoilmoituksin. Tämä korostaa suomalaista tapaa ajatella asioita. Nojaamme aidosti kansanvaltaan ja sen edushenkilöihin, muistutti Manninen. Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Mykkänen, p. (09) 160 44510
EuraGroup
|
|
|||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||
Copyright © EuraGroup |
||||||||||||||||||||