Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Europa Rapid-palvelu: Viite: IP/07/1324 Päivä: 13.09.2007

Suomi on päässyt sopimukseen Euroopan komission kanssa työpaikka- ja kasvuvetoisesta viitekehyksessä, jonka mukaisesti vuosina 2007–2013 käytetään 1,6 miljardia euroa EU-rahoitusta. Aluepolitiikasta vastaava komissaari Danuta Hübner ja sosiaaliasioista vastaava komissaari Vladimír Špidla hyväksyivät Suomen kansallisessa strategisessa viitekehyksessä esitetyt koheesiopolitiikan suunnitelmat ja painopisteet vuosiksi 2007–2013.

”On hyvä, että Suomen viitekehyksessä näkyy näin luja sitoutuminen Lissabonin työllisyys- ja kasvustrategiaan”, totesi komissaari Hübner. "Vähintään 88 % alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen kuuluvissa ohjelmissa saatavilla olevasta rahoituksesta on osoitettu Lissabonin strategiaan liittyviin menoihin. Se on yksi suurimmista osuuksista koko Euroopassa", hän lisäsi. Komissaari Hübner piti samoin hyvänä sitä, että Suomi, jonka nykyinenkin asema innovaatioita mittaavissa Euroopan tilastoissa on hyvä, aikoo edelleen lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointeja siten, että niiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 4 prosenttia vuoden 2010 loppuun mennessä.

Komissaari Špidla totesi lisäksi, että ”Suomi on vahvasti sitoutunut inhimillisten resurssien kehittämiseen. Tiedämme, että uusien ja entistä laadukkaampien työpaikkojen luominen on keskeinen osa uudistusohjelmaa. Suomen painopisteet tukevat työpaikan löytämistä ja ammattitaidon kehittämistä. Strategia tukee myös yhteiskunnallista osallisuutta.”

Viime kuukausien aikana neuvotellussa Suomen kansallisessa strategisessa viitekehyksessä kuvaillaan yleisellä tasolla se, miten Suomi aikoo seuraavan seitsemän vuoden aikana käyttää 1,6 miljardia euroa EU-rahoitusta. Kansallisessa strategisessa viitekehyksessä esitetyt Suomen painopisteet ovat alueellisen talouden kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistäminen sekä Suomen alueiden houkuttelevuuden lisääminen parantamalla elämänlaatua ja kehittämällä työntekijöiden sopeutuvuutta ja pätevyyttä. Nämä painopisteet jakautuvat seuraaviin osa-alueisiin:

• Liiketoiminnan edistäminen: tuottavuuden kehittäminen, uusien työpaikkojen luominen ja nykyisten turvaaminen.

• Innovaatioiden ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen: neuvoa-antavien asiantuntijaverkostojen aktivointi ja toimivat yhteydet kansallisiin yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä alueellisten yritysten kehittämishankkeisiin.

• Pätevyys, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: globalisaation, tekniikan kehittymisen ja väestön ikääntymisen aiheuttamien rakennemuutosten ennakointi- ja hallintamahdollisuuksien parantaminen.

• Alueellisen saavutettavuuden ja ympäristön parantaminen. Pitkät etäisyydet, harva asutus, herkästi vahingoittuva ympäristö ja kylmä ilmasto tuovat haasteita yritysten kilpailukyvyn ja elämänlaadun kehittämiselle.

Itä- ja Pohjois-Suomi saavat syrjäisyytensä vuoksi Euroopan aluekehitysrahastolta lisävaroja 35 euroa asukasta ja vuotta kohden, mikä ohjelmakauden aikana on yhteensä 359 miljoonaa euroa.

Suomi aikoo muuntaa kansallisen strategisen viitekehyksen laajat painopisteet seitsemäksi toimintaohjelmaksi.

• viisi Euroopan aluekehitysrahaston kanssa yhteisrahoitettua aluekohtaista ohjelmaa: Itä-Suomi (aloitus), Pohjois-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi sekä Ahvenanmaa.

• kaksi Euroopan sosiaalirahaston kanssa yhteisrahoitettua temaattista ohjelmaa: Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.

Lisätietoja toimittajille

Suomi toimitti kansallisen strategisen viitekehyksensä Euroopan komissiolle helmikuussa 2007. Kukin jäsenvaltio valmistelee komission kanssa tehtävän jatkuvan yhteistyön avulla oman kansallisen strategisen viitekehyksensä, joka vastaa yhteisön strategisia suuntaviivoja vuosiksi 2007–2013. Tuloksena saatavassa asiakirjassa määritellään jäsenvaltion valitsema strategia ja ehdotetaan toimintaohjelmia näiden puitteiden toteuttamiseksi.

Suomen toimintaohjelmia käsittelevissä neuvotteluissa on edetty pitkälle, ja on odotettavissa, että ne hyväksytään lähikuukausina.

Tähän mennessä komissio on virallisesti vahvistanut 24 jäsenvaltion esittämät viitekehykset.

Lissabonin strategia on uudistuksiin tähtäävä toiminta- ja kehittämisohjelma, josta sovittiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Lissabonissa maaliskuussa 2000. Uudistuksilla on määrä saavuttaa EU:n strateginen tavoite, jonka mukaan siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään yhteiskunnallista osallisuutta. Ohjelman edistymistä arvioidaan säännöllisesti Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa.
Lisätietoja Suomen koheesiopolitiikasta:

http://ec.europa.eu/regional_policy/atlas2007/fiche/fi_en.pdf
Suomen kansallinen strateginen viitekehys:

http://www.intermin.fi
Lisätietoja työllisyyttä, sosiaalisia kysymyksiä ja tasa-arvoa koskevasta EU-politiikasta:

http://ec.europa.eu/employment_social/index_en.html