Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Euroalueen ja EU:n talouden toimeliaisuus hidastui viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Talouskasvu alkoi elpyä tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta ei kiihtynyt sen jälkeen. Investoinnit vähenivät edelleen ja yksityinen kulutus heikkeni samalla, kun epävarmuus lisääntyi, minkä vuoksi kansainvälisen kaupan piristyminen ei siirtynyt vahvistamaan kotimaista kysyntää. Talous on elpynyt paljon ennakoitua hitaammin ja euroalueen keskimääräisen kasvun arvioidaan olevan 0,8 prosenttia vuonna 2002, ja sen ennustetaan nousevan vain 1,8 prosenttiin vuonna 2003. Kasvun odotetaan kiihtyvän vasta vuoden 2003 jälkipuolella, jos luottamus palaa, öljyn hinta laskee ja osakemarkkinat säilyvät vakaina. Työttömyysasteen nousu on kuitenkin vähäistä ja väliaikaista, mutta inflaatio hidastuu vain hieman. Talouden heikkenemisen ja finanssipolitiikan keventämisen vuoksi julkisen talouden alijäämän odotetaan nousevan vuonna 2002 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen euroalueella (1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen EU:ssa), eikä alijäämän odoteta juurikaan supistuvan ensi vuonnakaan.

1. Maailmantalous elpyy paikoitellen

Talouspoliittisilla toimenpiteillä elvytetty Yhdysvaltain talous heikentyy siitä huolimatta, että korkoja on alennettu ja verohelpotuksia annettu 11. syyskuuta tapahtuneen terrori-iskun jälkeen. Yritysskandaalit ja osakemarkkinoiden romahtaminen ovat heikentäneet luottamusta. Tämän seurauksena Yhdysvaltain talouskasvuarvioita on tarkistettu alaspäin noin 2,3 prosenttia vuonna 2002 ja 2003. Kasvun ei odoteta juurikaan kiihtyvän ennen vuoden 2003 puoliväliä. Myös Latinalaisen Amerikan kasvuennusteita on alennettu. Taantuma jatkuu Argentiinassa neljättä vuotta vuonna 2002 ja johtaa koko mantereen BKT:n supistumiseen.

Talouden elpyminen jatkuu edelleen Aasiassa ja siirtymätalousmaissa. Japani näyttää selviytyvän lamasta, vaikka sen talouskehitys on edelleen erittäin heikkoa. Muualla Aasiassa kasvun odotetaan olevan voimakasta ja kiihtyvää. EU:hun pian liittyvien ehdokasmaiden talouskasvu on vakaata eikä siihen juuri vaikuta EU:n talouskasvun hidastuminen. Venäjän tilanne on hyvin samankaltainen. Myös eräissä teollisuusmaissa, kuten Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa kasvun odotetaan olevan voimakasta.

Maailmantalouden kasvuennustetta on tarkistettu alaspäin 2,6 prosenttiin vuonna 2002, ja kasvun odotetaan kiihtyvän 4 prosenttiin vuonna 2004. Kansainvälisen kaupan kasvu supistui vuonna 2001 ensimmäistä kertaa 20 vuoteen, mutta sen odotetaan kasvavan noin 2 prosenttia vuonna 2002 ja sen jälkeen kiihtyvän noin 7 prosenttiin vuonna 2004.

2. Euroalueen kasvu ei kiihdy

Talouskasvu alkoi elpyä lupaavasti vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä. Vienti kasvoi, varastoja mukautettiin ja yritykset suhtautuivat tulevaisuuteen toiveikkaammin. Kasvu ei kuitenkaan kiihtynyt odotetusti loppuvuonna, joten euroalueen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan vähäiset 0,8 prosenttia. Tähän on kaksi selitystä.

Ensinnäkin sykli ei ole ohi ja vie aikaa ennen kuin liikakysyntä tai -tarjonta purkautuu. Nykyistä suhdannetta näyttävät ohjaavan tarjontaan liittyvät tekijät. Tieto- ja viestintätekniikkaan asetetut odotukset johtivat ylisuuriin investointeihin ja ylikapasiteettiin, vaikkakaan eivät samassa mittakaavassa kuin Yhdysvalloissa. Elintarvikkeiden ja öljyn hintojen nousu heikensi samalla ostovoimaa, mikä johti kysynnän heikkenemiseen. Sopeutuminen olisi ollut nopeampaa, jos EU:n talous ei olisi niin jäykkä vaan kilpailukykyisempi ja sallisi joustavammat palkka- ja hintaratkaisut.

Toiseksi talouden nykyiseen heikkoon tilanteeseen vaikuttavat erityistekijät. Osakemarkkinat romahtivat ja Lähi-idän geopoliittiset jännitteet lisäsivät epävarmuutta, mikä heikensi sijoittajien luottamusta ja nosti kotitalouksien säästämisastetta. Tästä syystä vienti ei toiminut kotimaisen tuotannon, tulonhankinnan eikä kulutuksen moottorina.

3. Kotimainen kysyntä pysyi heikkona

Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan 0,6 prosenttia euroalueella vuonna 2002 ja investointien odotetaan supistuvan vielä vuoden ajan. Puolet kasvusta tulee nettoviennistä.

Investointien odotetaan supistuvan lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän lisäksi yksityinen kulutus heikkenee Saksassa ja Italiassa vuonna 2002, minkä vuoksi niiden kasvu on heikointa tänä vuonna. Kasvu on erityisen hidasta myös Alankomaissa, Itävallassa ja Portugalissa, kun taas Ranska pysyttelee keskitason yläpuolella vaikkei saavutakaan odotuksia.

4. Käänne parempaan viivästyy vuodella

Luottamus on heikentynyt, teollisuustuotanto on yhä alhaisempaa kuin vuosi sitten ja vähittäiskauppa käy heikosti, minkä vuoksi kasvun odotetaan pysyvän verkkaisena vielä yhden tai kaksikin vuosineljännestä, vaikka BKT:n ei ennusteta supistuvan. Varastojen mukauttaminen on päättymässä, merkittäviä tasapainottomuuksia ei ole ja luottamuksen odotetaan palaavan, minkä seurauksena euroalueen talouskasvun uskotaan kiihtyvän vuoden 2003 puolivälissä ja hyötyvän kansainvälisen ympäristön paranemisesta ja suotuisasta rahatalouden tilasta.

Euroalueen BKT:n odotetaan kasvavan ensi vuonna keskimäärin vain 1,8 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin komission viime kevään ennusteissa. Koska työllisyyden ja reaalitulojen kasvu on heikkoa, yksityisen kulutuksen kasvu jää 1,7 prosenttiin vuonna 2003. Investoinnit kääntyvät kasvuun, mutta voittomarginaaleihin liittyvät paineet ja kapasiteetti rajoittavat elpymisen 2 prosenttiin.

5. Epävarmuuden varjo terveiden talouden perustekijöiden yllä

Epävarmuus lisääntyy ja EU vaikuttaa erityisen haavoittuvalta, koska hyödyke-, työvoima- ja pääomamarkkinoiden jäljelläolevat jäykkyydet vaikeuttavat häiriöistä selviytymistä. Yleinen epävarmuus johtuu sotilaallisen selkkauksen uhasta ja osakemarkkinoiden romahduksesta, joka vaikuttaa haitallisesti kuluttajien ja sijoittajien luottamukseen. (i) Öljyn hinta nousi lähes 30 Yhdysvaltain dollariin tynnyriltä vuoden 2002 kolmannen neljänneksen aikana Irakin vastaisen sodan uhan vuoksi (mutta laski lokakuussa ja marraskuun alussa).

Komission ennuste perustuu siihen, että öljyn hinta laskee 21 Yhdysvaltain dollariin vuoden 2003 toisella puoliskolla, mikä tarkoittaa noin 24,1 Yhdysvaltain dollarin keskimääräistä hintaa.

Jos öljyn hinta ei laske ennusteen mukaisesti vaan säilyy noin 10 Yhdysvaltain dollaria korkeampana, ensi vuoden kasvuennusteesta on vähennettävä noin ¼ prosenttiyksikköä ja inflaatio voi olla ¾ prosenttiyksikköä nopeampi. (ii) Osakemarkkinoiden heikkeneminen vaikuttaa pääoman hintaan ja saatavuuteen ja vähentää kotitalouksien rahoitusvarallisuutta. Se vaikuttaa heikentävästi myös vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen rahoitusrakenteeseen, mikä puolestaan saa kotitaloudet huolestumaan eläketurvansa puolesta ja yritykset kiinnittämään enemmän huomiota taseensa siistimiseen kuin uusien investointien suunnitteluun. Vaikea liiketoimintailmasto ja yritysjohdon valvontakysymykset nostivat lainojen riskipreemiota, minkä vuoksi lainat ovat kalliimpia kuin mitä suotuisa rahatalouden tila edellyttäisi.

Kun nämä epävarmuustekijät hälvenevät, EU:n talouden perustekijät ovat niin terveet, että talouskasvun uskotaan ylittävän potentiaalisen kasvun ensi vuoden jälkipuoliskolla, niin että keskimääräinen kasvuvauhti on 2,7 prosenttia vuonna 2004. Kotitalouksien säästämisaste on korkea ja vaihtotase ylijäämäinen. Yritysten taseita vahvistettiin 1990-luvulla ja ne ovat perusteiltaan terveet. Suurin osa kotitalouksien varoista ei ole osakkeissa vaan kiinteistöissä, joiden arvo nousi (Saksaa lukuun ottamatta) ja joiden lainakustannukset alenivat alhaisten korkojen ansiosta. Lisäksi talouspolitiikalla pyritään tukemaan vakautta ja kasvua.

6. Kestävät työmarkkinat vuonna 2002, tilanne ei juuri parane vuonna 2003

Talouskasvun huomattavasta hidastumisesta huolimatta työpaikkojen luomisen odotetaan jatkuvan, vaikkakin hitaasti, ja työttömyys nousee todennäköisesti vain hieman vuonna 2002. Työllisyys vähenee tänä vuonna ainoastaan Saksassa ja Itävallassa. Koko euroalueen kehitys on täysin vastakkaista Yhdysvaltain kehitykselle, jossa työllisyys vähenee todennäköisesti kahtena peräkkäisenä vuotena (2001 ja 2002). Rakenneuudistukset ovat lisänneet kasvun työllistävää vaikutusta EU:ssa, mutta alueella ilmenneen palkattujen työntekijöiden liian suuren määrän vaikutukset näkyvät ensi vuonna. Euroalueen työttömyysasteeksi ennustetaan 8,3 prosenttia vuonna 2003, mikä on ainoastaan hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste nousee kuitenkin selvästi enemmän useissa jäsenvaltioissa (varsinkin Alankomaissa ja Portugalissa).

Vuosina 20022003 odotetaan luotavan noin 1 miljoona nettotyöpaikkaa. Kun kasvu kiihtyy euroalueella, voitaneen luoda yli kaksi kertaa tämä määrä työpaikkoja yksinomaan vuonna 2004.

7. Työn tuottavuus kasvaa hitaasti

Suhteellisen kestävien työmarkkinoiden kääntöpuolella tuottavuuden odotetaan kasvavan hitaasti vielä vuonna 2003. Sen seurauksena yksikkötyökustannusten odotetaan nousevan. Tämä on tavanomaista suhdannekehitystä, sillä talouden toiminnan hidastumisen vaikutukset näkyvät viipeellä työllisyydessä. Tämä asettaa kuitenkin lisäpaineita yritysten kannattavuudelle ja hidastaa investointitoiminnan elpymistä. Tuotanto saattaisi laskea hitaammin, jos työmarkkinat olisivat joustavammat.

8. Inflaatio laskee hitaasti

Inflaatio laskee hitaasti, koska ydininflaatio pysyttelee sitkeästi korkeana, palvelujen hinnat ovat kohonneet, työvoiman yksikkökustannukset kasvavat ja öljyn hinta on edelleen korkea. Inflaatioerot olivat suuret vuonna 2002, ja useissa maissa korotettiin välillisiä veroja. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun inflaation ei ennusteta laskevan euroalueella alle 2 prosentin vuonna 2003 tälle vuodelle arvioidusta 2,3 prosentin keskimääräisestä infaatiosta, mutta vuonna 2004 YKHI-inflaatio voi olla 1,8 prosenttia.

9. Julkinen talous on heikentynyt huomattavasti koko euroalueella...

Julkisen talouden alijäämä koko euroalueella nousee 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2002 lähinnä heikentyneen suhdannekehityksen vuoksi ja supistuu 2,1 prosenttiin seuraavana vuonna. Tämä merkitsee kumpanakin vuonna lähes 1 prosentin nousua suhteessa BKT:hen verrattuna komission kevään talousennusteissa ennakoituun alijäämään. Vuonna 2002 talouden heikkenemisen ohella myös muut tekijät vaikuttivat alijäämän kasvuun: vuoden 2001 odotettua heikompi talouskehitys antoi huonon lähtökohdan, mutta myös alijäämätavoitteet ylittyivät. Jäsenvaltioissa käsitellään parhaillaan ensi vuoden talousarvioita, joissa alijäämää pyritään supistamaan vuonna 2003. Ainoastaan sellaiset budjettiin liittyvät toimenpiteet, jotka on toteutettu tai jotka tunnetaan riittävän yksityiskohtaisesti, otetaan huomioon vuoden 2003 ennusteissa. Vuoden 2004 ennusteet perustuvat siihen normaaliin oletukseen, että politiikkaa ei muuteta ja että alijäämä pysyttelee suurena eli 1,8 prosentissa suhteessa BKT:hen.

10. …mutta tilanne vaihtelee suuresti euroalueen jäsenvaltioissa

Arvioiden mukaan julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema on tasapainossa tai ylijäämäinen neljässä euroalueen maassa vuonna 2002. Alankomaissa varsinainen alijäämä on kasvussa, mutta rakenteellinen alijäämä on vielä vähäinen ja se korjataan. Kreikassa julkisen talouden rahoitusasema on tarkastettujen tietojen mukaan heikompi ja julkinen velka hyvin suuri. Irlannissa ja Itävallassa julkisen talouden rahoitusasema oli tasapainossa tai ylijäämäinen mutta heikkenee Irlannissa veronalennusten vuoksi ja Itävallassa tulvista aiheutuneiden menojen vuoksi. Italiassa julkinen velka on yli 110 prosenttia suhteessa BKT:hen ja varsinainen alijäämä, 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, on huolestuttava, mutta sen odotetaan supistuvan hieman vuonna 2003. Ranskan alijäämän sen sijaan odotetaan kasvavan vuoden 2002 2,7 prosentista 2,9 prosenttiin vuonna 2003. Kahdessa maassa, Portugalissa (2001 ja 2002) ja Saksassa (2002 ja 2003) alijäämä voi olla yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen kahden peräkkäisen vuoden ajan, vaikka molemmissa harkitaan täydentäviä toimenpiteitä, jotta alijäämä ei ylittäisi 3 prosenttia toisena vuotena. Niistä neljästä maasta, joissa alijäämä on ylittänyt 3 prosentin raja-arvon tai lähestyy sitä, ainoastaan Saksassa ja Portugalissa toteutetaan rakenteellisia toimenpiteitä alijäämän supistamiseksi 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen.

Lisää tietoa ennusteista on saatavilla Internetissä julkaistusta European Economy -lehdestä osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/publications/european_economy/forecasts_en.htm