Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

KTM:n tiedote nro 29/2003 14.2.2003

Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) rahoittivat vuonna 2002 erilaisia yritystoiminnan kehittämishankkeita yhteensä 180 miljoonalla eurolla ympäri Suomea. Valtion rahoituksen ohella merkittävä rahoituslähde ovat EU-ohjelmat ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto, josta tulee noin puolet TE-keskusten myöntämästä yritysrahoituksesta.

Työllisyysvaikutukset ja uusien yritysten synty heti nähtävissä

TE-keskusten vuonna 2002 myöntämään yritysrahoitukseen pohjautuvien hankkeiden arvioidaan tuovan mukanaan 9 200 uutta työpaikkaa ja turvaavan 5 200 työpaikkaa. Hankkeiden myötä arvioidaan syntyvän lisäksi yli 500 uutta yritystä. Rahoitetuissa yli 2 300 investointi- ja kehittämishankkeessa viennin kasvua arvioidaan syntyvän yhteensä yli 700 miljoonaa euroa lähes 1 000 hankkeen myötä ja liikevaihdon kasvua puolestaan 1,4 miljardia euroa 2 100 hankkeessa. Yritysrahoituksella aikaansaadut työpaikat ja uusien yritysten perustaminen ovat heti nähtävissä olevia vaikutuksia.

- Elinvoimaiset yritykset ja niiden luomat työpaikat ovat haja-asutusalueiden menestyksen edellytys. Viidentoista TE-keskuksen kautta tapahtuvalla yritysrahoituksella on alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttajana merkittävä vaikutus alueiden hyvinvointiin, sanoo kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre. Hän huomauttaa, että yli 98 % yritystuista ja noin 80 % energiatuista päätetään TE-keskuksissa eli alueilla. TE-keskusten 1 700 työntekijän ja alueille hajautetun päätösvallan myötä elinkeinopolitiikan toiminta on KTM:n alaisuudessa jo hajasijoitettu.

Yritysrahoituksella investoidaan kehittämiseen, osaamiseen ja kilpailukykyyn

- Julkisella yritysrahoituksella panostetaan yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämiseen pitkällä tähtäimellä. Jokainen rahoitettava hanke punnitaan tarkkaan. Rahoitusta ei myönnetä yrityksen jokapäiväisen toiminnan pyörittämiseen, muistuttaa yritysasioista vastaava ministeri Mönkäre yritysrahoituksen tiukoista tavoitteista ja kriteereistä.

Yritysrahoituksen myöntämisen yhteydessä arvioidaan aina hankekohtaisesti rahoituksen vaikuttavuus hankkeen toteuttamiseen. Vuonna 2002 lähes viidennes hankkeista olisi jäänyt toteutumatta ilman julkista panostusta. Muut hankkeet toteutettiin julkisen rahoituksen myötä korkeatasoisempana, laajempana tai niiden toteutus aikaistui. Hankkeille myönnettiin julkista rahoitusta keskimäärin vain viidennes hankkeiden kokonaisbudjetista.

Valtaosa yritysrahoituksesta osaamisen ja teknologian tason nostamiseen

Noin puolet yritysrahoituksesta kohdistui vuonna 2002 yritysten tuotannon ja tuotteiden tason kohottamiseen. Myös yrityksen toiminnan kansainvälistyminen oli keskeinen myöntöperuste. Toimialoista yritysten teknologista tasoa kohotettiin erityisesti puu- ja metallituotteiden valmistuksessa, joille myönnettiin noin viidennes koko vuoden rahoituksesta.

Liikkeenjohtamistaidoilla oleellinen rooli yritysten kilpailukyvyssä

Pk-yritysten liiketoimintaosaamista parannettiin laajentamalla TE-keskusten neuvontapalvelujen tarjontaa sekä toteuttamalla pk-yritysten tarpeisiin koulutus- ja kehittämispalveluja. Rahoitusta kohdistettiin erityisesti yrittäjyyden edistämiseen, yrittäjävalmiuksien parantamiseen sekä mikroyritysten kasvua tukeviin palveluihin. Muita merkittäviä kehittämisalueita olivat mm. pk-yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtamistaitojen sekä markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, yritysten tuottavuuden parantaminen sekä sukupolvenvaihdosten edistäminen.

Pk-yritysten käyttöön kehitettiin mm. valtakunnallinen Viestinvaihtopalvelu, jossa konsultoinnin avulla tarjotaan yritykselle eväitä hallitun sukupolvenvaihdoksen toteutukseen. Lisäksi koulutus- ja kehittämispalveluilla autettiin yrityksiä verkostoitumaan ja käyttämään uutta teknologiaa tehokkaammin liiketoiminnassaan.

Finnvera ja Tekes mukana EU-ohjelmissa

Tekes ja Finnvera Oyj myöntävät myös yritysrahoitusta EU-ohjelmissa. Tekesin t&k -rahoituksen osuus EU-ohjelmissa myönnetystä yritysrahoituksesta oli noin 14 %. Finnvera Oyj:n lainaohjelmien korkotukien ja luottotappiokorvausten osuus puolestaan oli reilu 10 %. Finnvera Oyj:n lainaohjelmilla on erityisen huomattava merkitys uuden yritystoiminnan edistämisessä: vuonna 2002 EU-ohjelmissa myönnetyn lainarahoituksen myötä syntyi yli 600 uutta yritystä.

Lisätietoja

ylijohtaja Kalle J. Korhonen, puh. (09) 1606 3686

Yritysrahoitus: teollisuusneuvos Heikki Vesa, puh. (09) 1606 3674
EU-ohjelmat, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR): ylitarkastaja Auli Korhonen, puh. (09) 1606 3219
Koulutus- ja kehittämispalvelut, Euroopan sosiaalirahasto (ESR): ylitarkastaja Sirpa Alitalo, puh. (09) 160 63680

Liitetaulukko kauppa- ja teollisuusministeriön tiedotteeseen 29/2003.