Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

SM tiedote 17.04.2003

Suomen ensimmäisen ohjelmakauden EU-hankkeilla vaikutettiin noin 60 000 työpaikan syntymiseen ja 10 000 yrityksen perustamiseen. Koulutus- ja neuvontahankkeisiin osallistui 625 000 henkilöä. Toteutettuja hankkeita oli yhteensä 30 000.

Hankkeisiin käytettiin lähes viisi ja puoli miljardia euroa. Julkista rahaa myönnettiin 3,3 miljardia euroa, josta EU maksoi 1,3 miljardia euroa, valtio 1,4 miljardia euroa ja kunnat 400 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus oli 2,1 miljardia euroa.

EU-hankkeilla monipuolistettiin elinkeinorakennetta, parannettiin työllisyyttä ja kilpailukykyä. Keskeistä hankkeissa oli osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen, työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.

EU-ohjelmia toteutetaan laajalla yhteistyöllä ja kumppanuudella. Mukana toiminnassa ovat yksittäiset ihmiset, yritykset, oppilaitokset, järjestöt sekä valtionhallinnon ja kuntien edustajat. Suomen ensimmäisen EU-ohjelmakauden tulokset selviävät Suomen komissiolle maaliskuun lopussa toimittamista kauden 1995-1999 ohjelmia koskevista raporteista.

Valtaosa uusista työpaikoista syntyi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin

Merkittävä osa rahoituksesta käytettiin yrityshankkeisiin, joilla parannettiin kilpailukykyä ja edistettiin kasvua. Puolet rahoituksesta kohdistui uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen sekä tuotteiden laadun parantamiseen. Uusien yritysten liikkeelle lähtöä edistettiin rahoittamalla alkuvaiheen keskeisiä investointeja sekä yrityshautomoissa toimivia yrityksiä. Toimialoittain tukea kohdistettiin eniten metallituotteiden sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen. Tuotekehityksellä, teknologian tason nostamisella ja verkottumisella lisättiin vienti-mahdollisuuksia.

Työttömyyttä vähennettiin koulutuksella ja edistämällä yrittäjyyttä. Työttömyyden pitkittymistä ehkäistiin ja nuorten ja vaikeasti työllistyvien pääsyä työmarkkinoille parannettiin.

Oppisopimuskoulutuksella nuoret pystyivät aiempaa paremmin hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen, joka on tärkeä väylä ammattipätevyyteen. Hyviä tuloksia saatiin myös nuorten työpajoista, korkeasti koulutetuille työttömille suunnatuista työllistämis- ja koulutusmalleista, yrityshautomoista, yksilöllisistä työllisyyspoluista, paikallisista työllisyysaloitteista sekä kumppanuusprojekteista. Yritysten kehittämisprojektit työllistivät hyvin ja tietotekniikkaprojekteissa jopa 90 prosenttia työllistettävistä sai työpaikan. Uusia toimintamalleja ja ideoita kehitettiin hyödynnettäväksi kansallisessa työvoimapolitiikassa.

Yrityksiin koulutettiin osaavaa työvoimaa

Henkilöstöä koulutettiin yritysten tarpeisiin. Koulutusta suunnattiin esimerkiksi rakennemuutossektoreille, kuten rakennusalalle sekä graafiseen ja elintarviketeollisuuteen. Lisäksi ennakoitiin pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osaamistarpeita. Suomi oli ainut EU-maa, jonka ohjelmissa toteutettiin työssä jaksamisen ohjelmaa.

Hankkeissa edistettiin uusien yritysten perustamista ja autettiin yrittäjiä yritystoiminnan alkuvaiheessa tarjoamalla koulutusta, neuvontaa ja ohjausta.

Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteishankkeissa luotiin pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Huippuosaamista rahoitettiin muun muassa kylmätekniikan, biotekniikan ja informaatioteknologian aloilla. Teknisten alojen koulutusta kehitettiin mm. Porissa ja Jyväskylässä.

Maaseutuelinkeinoja monipuolistettiin

Puolet maaseudun kehittämishankkeista kohdistui elinkeinojen monipuolistamiseen, kolmasosa metsien ja puun käytön ja viidesosa kylien, maiseman ja matkailun kehittämiseen. Matkailu-, elinkeino- ja kulttuurihankkeet tukivat tuotekehitystä, reitistöjen rakentamista sekä ohjelmapalvelujen ja pienyritystoiminnan kehittämistä. Lisäksi parannettiin tuotteiden laatua ja vientimahdollisuuksia sekä edistettiin yritysten yhteistyötä.

Uusiin yrityksiin tai yritysten kehittämiseen käytettiin 25-30 prosenttia maaseudun kehittämisvaroista. Yritykset ja hankkeet olivat pääosin pieniä. Yritystoiminnan monipuolistuminen ja elinvoimaisten uusien yritysten syntyminen olivat ratkaisevaa maaseudun kehitykselle.

Maatilojen rakennemuutosta edistettiin tukemalla sukupolven vaihdoksia ja investointeja. Erityisesti maito- ja lihantuotannon kannalta merkittäviä navettainvestointeja tehtiin paljon.

Maaseudulla kehitettiin uutta yhteistyötä tukemalla paikallisia toimintaryhmiä. Asukkaat, yhteisöt, yritykset ja kunnat laativat yhteistyössä kehittämissuunnitelmia. Toiminnan tuloksena perustettiin pienyrityksiä, järjestettiin koulutusta, kehitettiin tuotteita paikallisista raaka-aineista ja rakennettiin tiloja yhteiseen käyttöön.

Tavoitteena hyvä ympäristö

Alueiden vetovoimaa lisättiin parantamalla asuinympäristöjä ja yritysten toimintaympäristöjä. Lahdessa parannettiin kaupungin keskustan aluetta. Vesijärven rannat kunnostettiin asuin- ja virkistyskäyttöön ja rakennettiin kulttuuri- ja matkailupalveluja. Monilla alueilla vesistöjen kunnostus lisäsi niiden virkistyskäyttöä ja vaikutti myönteisesti elinkeinotoimintaan.

Koillismaalle rakennettu tietoverkko mahdollisti etätyön ja opiskelun sekä erilaisten palvelujen saatavuuden pitkien etäisyyksien alueella.

Liikennehankkeissa kehitettiin mm. kuutta satamaa, joiden kautta kulkee kolmannes ulkomaan kaupan tavaraliikenteestä. Näin parannettiin yritystoiminnan kilpailukykyä.

Kansainvälisyyttä ja kokemusten vaihtoa lisättiin

Komission yhteisöaloitteet tarjosivat uusia voimavaroja kansainväliseen yhteistyöhön aluekehittämisessä ja työttömien aseman parantamisessa sekä maaseudun paikallislähtöisessä kehittämisessä. Suomessa näitä mahdollisuuksia käytettiin tehokkaasti hyväksi. Perinteistä pohjoismaista rajaseutuyhteistyötä vahvistettiin ja käynnistettiin uutta yhteistyötä Suomen ja Venäjän rajalla sekä Etelä-Suomen ja Viron välillä. Uuden tyyppistä laaja-alaista alueiden välistä yhteistyötä käynnistettiin Itämeren alueella ja EU:n pohjoisimmilla alueilla. Työttömyyden torjunnassa etsittiin ratkaisuja vaikeimmin työllistyvien ongelmiin ja kokeiltiin uusia toimintamalleja pk-sektorin työpaikkojen lisäämiseksi. Erityinen paino pantiin kansainvälisten kokemusten vaihtoon.

Lisätietoja: Tavoite 2, 5b ja 6 -ohjelmat: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, SM, 040 551 3022,
Tavoite 3- ja tavoite 4 -ohjelmat: johtaja Pertti Toivonen, TM, (09) 160 47983, 0400 507 622
Maaseudun kehittäminen: ylitarkastaja Marja Kokkonen, MMM, (09) 160 52502,
Yhteisöaloitteet: Interreg: aluekehitysneuvos Harry Ekestam, SM, (09) 160 44509;
Employment ja Adapt: projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, TM, 040 554 9853;
Leader: ylitarkastaja Leena Anttila, MMM, (09) 160 53404

Tiedostoliitteet