Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

OPH:n tiedote 18.10.2005

Perus- ja toisen asteen koulutukseen käytettiin yhteensä 5 003 milj. euroa vuonna 2004. Kustannukset ovat kasvaneet 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Perusopetuksen osuus oli 3,3 miljardia euroa.

Perusopetuksessa käytettiin keskimäärin opiskelijaa kohti 5 580 euroa ja lukiokoulutuksessa 4 900 euroa. Ammatillisessa koulutuksessa vastaava luku oli 8 470 euroa ja ammattikorkeakouluissa 7 020 euroa. Edellisestä vuodesta oppilaskohtaiset menot lisääntyivät eniten lukiossa, 5,1 prosenttia opiskelijaa kohti. Perusopetuksessa menot kasvoivat 4,1 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa 3,1 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa 2,7 prosenttia.

Tiedot perustuvat valtionosuusjärjestelmää varten kerättyihin seurantatietoihin esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, oppisopimuskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen toteutuneista käyttökustannuksista ja suoritteista.

Ensimmäistä kertaa kerättiin kunnilta tiedot myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannuksista. Ensimmäisen puolivuotisjakson 18,9 milj. euron kustannuksista 67 prosenttia on syntynyt kuntien itse järjestämästä toiminnasta, 21 prosenttia kuntien avustuksista ja 12 prosenttia ostopalvelusta. Vuositasolle muunnettuna toiminta maksaa keskimäärin 1 120 euroa osallistujaa kohden. Maksut ja muut tulot kattavat koko toiminnan kustannuksista alle viidesosan.

Riihimäen seudulla pienimmät perusopetuskustannukset
 
Perusopetuksessa hallinnon kustannukset kasvoivat eniten edellisestä vuodesta. Palkkausmenot kasvoivat muita käyttömenoja enemmän. Kuntien järjestämän perusopetuksen pienimmät oppilaskohtaiset kustannukset olivat Riihimäen, Porin, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Näissä perusopetus järjestettiin alle 4 800 euron oppilaskustannuksilla. Kalleimmat seutukunnat olivat Pohjois-Lappi, Itä-Lappi, Tunturi-Lappi ja Ilomantsi. Näissä kustannukset oppilasta kohden ylitti 7 000 euroa. Perusopetuksen oppilasmenot vaihtelevat kunnittain Marttilan 4 170 ja Iniön 13 390 euron välillä. Vaihtelu johtuu pääasiassa eroista kouluverkostossa sekä koulujen ja oppilasryhmien koosta. Kalleinta perusopetus on saaristokunnissa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Maaseutumaisissa kunnissa kustannukset ovat 950 euroa kaupunkeja korkeammat.

Perusopetuksen oppilasmäärä väheni vuodessa 2 770 oppilaalla. Suhteellisesti eniten oppilasmäärä väheni Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Peruskoulujen määrä väheni vuodessa 2,1 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Eniten kouluverkko harveni Lapissa.

Kuntien perusopetuksen valtionosuuden peruste kattoi todellisista kustannuksista keskimäärin 91 prosenttia. Suurimmat erot rahoituksen ja kustannusten välillä ovat Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Vain 29 kunnassa perusopetuksen kustannukset olivat valtionosuusperusteita pienemmät.

Esiopetukseen käytettiin 4 370 euroa oppilasta kohden. Menot kasvoivat 7,0 prosenttia edellisvuodesta. Oppilasta kohden laskettuna eniten lisääntyivät oppilashuollon ja sisäisen hallinnon menot. Kustannukset alittivat valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat keskimäärin viidellä prosentilla. Ero on kaventunut edellisvuodesta. Kustannukset olivat valtionosuusperusteita pienemmät 139 kunnassa. Yksityisillä koulutuksen järjestäjillä kustannukset olivat keskimäärin 16 prosenttia yksikköhintoja korkeampia.

Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla edullisin lukiokoulutus

Kunnallinen lukiokoulutus oli kalleinta Tunturi-Lapin seutukunnassa, jossa neljän kunnan lukioissa koulutus maksoi keskimäärin 8 610 euroa opiskelijaa kohden. Pienimmät kustannukset olivat Hämeenlinnan seudulla, 4 090 euroa opiskelijaa kohti. Lukiossa kasvoi eniten hallinnon ja kiinteistöjen lisääntyneet kulut edellisvuoteen verrattuna. Majoituksen ja muun opiskelijahuollon kustannukset oppilasta kohden alenivat. Yksityisessä lukiossa opiskelijan koulutuskustannukset olivat keskimäärin 400 euroa alemmat kuin kuntien järjestämässä lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa valtionosuusperuste kattoi todellisista kustannuksista 87 prosenttia, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat luonnonvara-alalla, 13 230 euroa, ja pienimmät kaupan ja hallinnon alalla,
5 960 euroa. Opiskelijaa kohden laskettuna eniten kasvoivat opetukseen käytetyt menot. Menojen kasvu johtui henkilöstömenojen kasvusta. Ammatillisessa koulutuksessa kustannukset olivat keskimäärin kuusi prosenttia korkeammat kuin valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat.

Koulutoimen kustannusraportit ovat nähtävissä internetissä osoitteessa: http://vos.uta.fi/rap/.
 
Lisätietoja Opetushallituksessa:
- erikoistutkija Timo Ertola, puh. (09) 7747 7345, timo.ertola@oph.fi,
- laskentapäällikkö Raakel Tiihonen, puh. (09) 7747 7921, raakel.tiihonen@oph.fi