Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Komissio on antanut tänään lausunnon Euroopan keskuspankin suosituksesta, joka koskee EKP:n neuvoston äänestyskäytännön muuttamista EU:n laajentumisen vuoksi. Komissio katsoo, että ehdotettu äänestysmalli parantaa EKP:n päätöksenteon tehokkuutta EU:n laajentuessa. Komissio toteaa, että EKP:n suosituksen oikeusperustasta (EKP:n perussäännön 10.6 art.) johtuu merkittäviä rajoituksia, jotka estävät EKP:tä suunnittelemasta hallintorakenteensa kattavampaa uudistusta. Kattavampia uudistuksia voitaisiin kuitenkin harkita valmistelukunnan ja lähiaikoina järjestettävän hallitustenvälisen konferenssin puitteissa. Luokiteltaessa maita ryhmiin komissio pitää johdonmukaisesti kiinni lausunnostaan yhteisön toimielinten äänestyskäytäntöjen uudistamisesta⁽¹⁾. Kyseinen lausunto annettiin 26. tammikuuta 2000 Nizzan sopimusta valmisteltaessa, ja siinä mainittuja tärkeitä kriteerejä ovat mm. väestön määrä ja BKT. Lisäksi komissio on sitä mieltä, että EKP:n ehdotusta kannattaisi selkeyttää määrittämällä tarkemmin sekä äänestysvuorojen kiertonopeus että kiertojärjestys kussakin ryhmässä.

Komissio hyväksyi tänään komissaari Pedro Solbesin ehdotuksesta lausunnon EKP:n suosituksesta EKP/2003/1, jossa ehdotetaan EKP:n neuvoston äänestyskäytännön muuttamista. Neuvosto on EKP:n tärkein päättävä elin. Sen muodostavat kuusi EKP:n johtokunnan jäsentä sekä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajat (joita on nykyisin 12). Nykyisen äänestyskäytännön mukaan jokainen EKP:n neuvoston jäsen on äänivaltainen.

Nizzassa sovittiin EKP:n neuvoston äänestyskäytännön uudistamisesta euroalueen laajentumisen varalta, jotta voitaisiin edelleen varmistaa päätöksenteon tehokkuus. EKP teki 3. helmikuuta 2003, muutama päivä Nizzan sopimuksen voimaantulon jälkeen, suosituksen EKP:n neuvoston äänivaltaisten jäsenten määrän rajoittamisesta 21:een. EKP:n johtokunnan kuudella jäsenellä on pysyvä äänioikeus, mutta kansallisten keskuspankkien pääjohtajista enintään 15 voi olla äänivaltaisia kerrallaan. Keskuspankkien pääjohtajat kierrättävät äänestysvuoroja kolmessa ryhmässä. Pääjohtajat jaetaan kolmeen ryhmään yhdistelmäindikaattorilla (yhdistelmäindikaattori perustuu BKT:hen ja rahoitussektorin merkitykseen jäsenvaltiossa) mitatun jäsenvaltion aseman perusteella. Kun komissio ja Euroopan parlamentti ovat antaneet lausuntonsa EKP:n suosituksesta, valtioiden ja hallitusten päämiehet käsittelevät asiaa neuvostossa tavoitteenaan päästä siitä yksimielisyyteen.

Komissio toteaa lausunnossaan, että EKP:n ehdotus on askel muutettaessa EKP:n päätöksentekomenettelyä EU:n laajentumista varten. Komissio korostaa EKP:n perussäännön 10.6 artiklassa mainitun lausekkeen huomattavia rajoituksia. Kyseinen artikla muodostaa uudistusehdotuksen oikeusperustan. Tältä pohjalta ei voida suunnitella EKP:n hallintorakenteiden perusteellisempaa ja kattavampaa uudistusta, vaan se on mahdollista ainoastaan valmistelukunnan ja lähiaikoina pidettävän hallitustenvälisen konferenssin puitteissa. Kun on kyse euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajien jakamisesta kolmeen ryhmään, komissio muistuttaa pitäneensä väestö- ja BKT-kriteerejä olennaisina 26. tammikuuta 2000 Nizzan sopimuksen valmistelun yhteydessä antamassaan lausunnossa yhteisön toimielinten äänestyskäytäntöjen uudistamisesta. EKP käyttää jo näitä kahta kriteeriä EKP:n pääoman merkintään sovellettavassa jakoperusteessa (EKP:n perussäännön 29.1 artikla). Lopuksi komissio toteaa lausunnossaan, että EKP:n ehdotuksessa kannattaisi määrittää tarkemmin sekä äänestysvuorojen kiertonopeus että kiertojärjestys kussakin ryhmässä.

^{(1) Toimielinjärjestelmän muuttaminen laajentumisen onnistumiseksi - Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukainen komission lausunto jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin järjestämisestä unionin perussopimusten tarkistamiseksi (KOM(2000) 34 lopullinen).}