Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Jyväskylä, 19. syyskuuta 2003 (Rapid tietokanta 19/09/2003 DN: SPEECH/03/422)

On kulunut kolme ja puoli vuotta siitä, kun Euroopan unioni laati itselleen strategian, jolla EU:n taloutta valmisteltiin uuden vuosituhannen haasteisiin. Strategia vahvistettiin Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000, ja siksi sitä ruvettiin kutsumaan Lissabonin strategiaksi.

Samoihin aikoihin EU hyväksyi myös kaksivuotisen toimintaohjelman kaikille avoimesta tietoyhteiskunnasta. Syntyi eEurope2002. Se levisi humauksessa läpi EU:n, eEuroopasta tuli melkeinpä uusi iskusana ja siinä asetetut tavoitteet myös toteutettiin.

Silloin arvioitiin, että edessä olisi pitkäaikainen, vahva ja vakaa talouskasvu.

Näin ei käynyt.

Maaliskuussa vuonna 2000 ei myöskään nähty, että silloin elettiin it-boomin kaikkein korkeinta vaihetta. Sitten it-kupla puhkesi.

Kolmessa ja puolessa vuodessa Euroopan poliittinen, taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut äärettömän paljon, kenties pysyvästi.

Syyskuun 11. päivä kaksi vuotta sitten, ja tänä vuonna uudestaan mutta eri tavalla, järkytti yksilöllistä ja yhteisöllistä turvallisuutta ja yksityisyyttä.

Terrorismin vastainen taistelu on murtanut allianssirajoja.

Euroopan suuret taloudet kirjaavat hiipuneita kasvulukuja, taistelevat valtiontalouden tasapainottamiseksi ja ajavat läpi merkittäviä, vaikeita rakennemuutoksia.

Kasvun merkit orastavat, positiivista värinää on havaittavissa mutta näkyvyys on heikko ja kasvun kestävyys vielä epävarmaa.

Taloudellinen ja poliittinen ympäristö on siis jokseenkin täysin toisenlainen kuin kolme vuotta sitten.

Silti Lissabonissa asetetut tavoitteet eli talouskasvu ja työpaikkojen luominen sekä sosiaalisen osallisuuden lisääminen ovat käyneet entistäkin tärkeämmiksi. Investoinnit ja innovaatiot vievät taloutta eteenpäin.

EU teki tuolloin kolme ja puoli vuotta sitten ratkaisevan linjauksen: oli siirryttävä kohti dynaamista, kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa.

Teollista ja uusiin jäsenmaihin laajentunutta Eurooppaa on taottava kilpailukykyiseen kuntoon. Kilpailu on maailmanlaajuista. USAn ja Japanin lisäksi on vastattava yhä laveampaan haasteeseen.

Itse olen juuri vieraillut Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Voin sanoa, että haastetta riittää.

Tieto- ja viestintätekniikka ja etenkin Internet ovat keskeisessä asemassa.

Tieto- ja viestintäteknologian osaava käyttöönotto lisää tuottavuutta ja kasvua, ne voivat parantaa julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta. Tieto- ja viestintäteknologia ja tietoyhteiskunta ovat tuottavuuden kasvun, kilpailukyvyn ja elintason nousun peruslähde.

Tuottavuuden kasvu on oleellista, koska se luo tilaa reaaliansioiden nousulle, vahvistaa julkisten palvelujen rahoituspohjaa ja lisää yritysten investointi- ja innovointikykyä.

Tuottavuuden kasvu on välttämätöntä kansakunnan kestävälle hyvinvoinnille.

1990-luvun lopulla alkoi käydä ilmeiseksi, että esimerkiksi Yhdysvalloissa talouden kasvu vauhdittui ja investointien kasvuvauhti kaksinkertaistui, mutta Euroopassa talouskasvu ja investointien kasvu hidastui.

Tuottavuuden kasvu Yhdysvalloissa kiihtyi 2,5 prosenttiin vuosina 19952000. EU:ssa puolestaan tuottavuuden kasvu hidastui 90-luvun jälkipuoliskolla 1,9 prosentista 1,4 prosenttiin.

Trendit olivat selvästi menossa vastakkaisiin suuntiin.

Miksi?

Taloustieteilijöiden yhä yleisemmin esittämä vastaus on: koska Eurooppa investoi vähemmän tieto- ja viestintäteknologiaan, se on voinut menettää jopa 0.5 prosenttia vuotuisesta tuottavuuden kasvusta.

Mutta myös se on nähty, että pelkkä tekniikka ei yksin riitä. Investoinnit tietokoneisiin sinänsä näyttävät ensi vaiheessa antavan samanlaiset tuoton kuin investoinnit yleensäkin.

Tarvitaan tekniikkaa, mutta vieläkin tärkeämpää on se, miten tekniikkaa käytetään ja mitä sillä tehdään. Siihen tarvitaan osaamista kaikilla tasoilla, ja siksi osaamisen kehittäminen on niin välttämätöntä tietotekniikan pysyvien ja pitkävaikutteisten hyötyjen saavuttamiseksi.

Investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan antavat täyden tuottonsa tietyllä viiveellä, joka tarvitaan osaamisen ja toimintatapojen muuttamiseen syntyy esimerkiksi uusia tapoja ylläpitää asiakassuhteita, yhteistyö alihankkijoiden kanssa muuttuu verkkopohjaiseksi tai julkishallinnossa asiointi siirtyy verkkoon, palvelut sähköistyvät.

Uuden oppiminen, uudelleenorganisointi ja uusien työtapojen omaksuminen niin yritysten ja organisaatioiden sisällä kuin niiden keskinäisissä suhteissa vaatii paljon aikaa. Tuotot näkyvät viiveellä.

On siis investoitava tekniikkaan, mutta samanaikaisesti on panostettava myös tieto- ja ns. organisaatiopääomaan.

Taloustieteilijät ovat havainneet, että vie neljästä tai viidestä seitsemään vuoteen ennen kuin investoinnit tietotekniikkaan alkavat tuottaa enemmän kuin investoinnit yleensä. Tämä johtuu nimenomaan osaamisen ja organisaatiomuutosten vaikutuksista.

Tämä tuottojen vasteaika näkyy esimerkiksi niin, että Yhdysvalloissa tuottavuus jatkoi nousuaan samaan aikaan kuin it-investointien piikki oli jo ohitettu. On uutta, että tuottavuus Yhdysvalloissa nousi, vaikka talouden kasvuvauhti oli kääntynyt hitaammaksi.

Uudet teknologiat - etenkin viestintä ja tietotekniikka sekä lisääntyvästi biotekniikka, tutkimus ja innovointi sekä näitä hyödyntävä yritteliäisyys ovat avainasemassa, kun Eurooppa hakee tietoyhteiskunnan dynamiikkaa.

Euroopan komission tietoyhteiskuntapolitiikka perustuu kolmeen pilariin:

• meillä on eEurope 2005 toimintasuunnitelma

• me olemme modernisoineet ja virtaviivaistaneet alaa koskevan lainsäädännön ja

• Euroopan on panostettava tutkimukseen ja innovaatioon.

Lainsäädäntö on olennaisessa asemassa tasapuolisten ja kilpailullisten markkinoiden luomiseksi. Sähköisten viestintäpalvelujen eurooppalainen lainsäädäntö on uusittu, ja jäsenmaiden on pitänyt viedä se omaan lainsäädäntöönsä heinäkuussa. Suomi on tässä urakkansa tehnyt.

Uusi lakipaketti on teknologianeutraali se antaa teknologioiden kilpailla keskenään markkinoilla tasapuolisin ehdoin. Tämä on tärkeätä, jotta käyttäjillä olisi valinnanvaraa. Vain niin tietoyhteiskunta tulee kaikkien ulottuville. Esimerkiksi laajakaista leviää perinteisten teknologioiden (ADSL, kaapeli ) tai uudempien (kuten kuitukaapeli tai langaton) kautta. Valinta tapahtuu kilpailutilanteessa.

Lainsäätäjän tehtävä on asettaa selkeä säädöskehys. Sen jälkeen kilpailun pitää antaa toimia. Siellä missä tämä ei onnistu, julkinen valta tulee väliin kansalaistensa tasavertaisuuden turvaamiseksi.

Siten esimerkiksi rakennerahastoista voidaan tukea laajakaistainvestointeja syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Tästä olemme äskettäin vahvistaneet EU:n pelisäännöt.

Tutkimus on innovaatioiden ja kilpailukyvyn avain. Euroopassa ei siihen käytetä yhtä paljon rahaa kuin kilpailijoiden piirissä.

EU:n komissio on tänä vuonna käynnistänyt tutkimuksen ja teknologisen kehityksen uuden eli jo kuudennen puiteohjelman. Sen viisivuotinen budjetti on 17,5 miljardia euroa.

Tietoyhteiskunnan puolelle on käynnissä ensimmäinen projektirahoituksen kierros.

Oleellista on myös, että jäsenmaissa panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteeksi on asetettu nostaa tutkimuspanos 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on iso haaste sekä julkiselle mutta varsinkin yksityiselle sektorille, jolta lisärahoituksen lähinnä uskotaan tulevan, sillä monien jäsenvaltioiden budjetit ovat pahasta alijäämäisiä.

Mikä sitten on eEuropen merkitys?

eEurope 2002 toimintasuunnitelma päättyi siis viime joulukuussa. Loppuraportti osoitti, että itse asiassa suurin osa kaikkiaan 64 tavoitteesta oli saavutettu. eEurope2002 oli menestys. Se edisti Internetin läpimurtoa EU-maissa.

• Internet-yhteyksien määrä yli kaksinkertaistui. Noin puolella kotitalouksista on Internet-yhteys.

• Käytännöllisesti katsoen kaikki koulut ja liikeyritykset ovat verkossa

• Euroopalla on nyt maailman nopein tutkimuksen runkoverkko, joka kattaa 32 maata.

Tietoyhteiskunnan eräänlainen perusvaihe on siis saavutettu. Nyt on siirryttävä eteenpäin, ollaan menossa kohti laajakaistaverkkoja ja rikkaampia, runsaampia sisältöjä eli monimuotoisempia, interaktiivisia palveluja.

Viime kesänä polkaistiin liikkeelle eEurope2005 toimintasuunnitelma. Lyhyesti sanottuna se keskittyy verkkoturvallisuuteen, laajakaistaan ja niitä hyödyntäviin sähköisiin julkispalveluihin.

EU:n komissio on esittänyt Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamista. Hanke etenee nyt hyvää vauhtia, ja tähän tähtäävä laki saatetaan hyväksyä Euroopan Parlamentissa kenties jo loka-marraskuulla.

Virasto verkottaisi ja kokoaisi yhteen jäsenmaiden asiantuntemuksen niin, että tieto koko Euroopan tasolla olisi nopeasti saatavissa ja että tarvittaessa voitaisiin myös ryhtyä ripeästi koordinoituihin toimiin.

Laajakaista on kaikissa tietoyhteiskuntaan panostavissa maissa huomion keskipisteessä.

Euroopassa laajakaistayhteyksien kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt. Yhteydet ovat kaksinkertaistuneet viimeisen vuoden aikana; niiden määrä on nyt melkein viisi prosenttia väestöstä. Yhdysvalloissa vastaava luku on noin 8 prosenttia. Eurooppa on kirinyt kovasti, ja itse asiassa jo neljä maata on mennyt ohi Yhdysvaltain.

Tanska, Belgia, Ruotsi ja Hollanti ovat laajakaistayhteyksien kärkimaita. Asukastiheys suosii tietenkin teknologioiden leviämistä, mutta se on vain osittainen selitys. Se että markkinoilla on kilpailua, näyttää selvästi myös edistävän laajakaistan leviämistä.

Kaikille avoin tietoyhteiskunta edellyttää, että kaikki kansalaiset ovat verkkopalvelujen ulottuvilla. Niin kuin sähkö kattaa koko maan.

Kaikissa kodeissa ei ole halua tai mahdollisuutta hankkia tietokonetta, mutta digitaalitelevisio ja kolmannen sukupolven (3G) matkaviestintä lisäävät valintaa päätelaitteiden välillä.

Itse laajakaistaratkaisuunkin on useita mahdollisuuksia, kuten adsl, kaapeli, optinen kuitu tai langattomat yhteydet.

Teknologioiden lähestyvät toisiaan, ne kilpailevat keskenään käyttäjistä mutta samalla ne muodostuvat toisiaan täydentäviksi. Käyttäjä voi ratkaista oman tarpeensa mukaisesti mitä teknologiaa tai päätelaitetta hän käyttää.

Jakelukanavien ja päätelaitteiden keskinäinen yhteensopivuus ja toimivuus on tärkeätä kaikille avoimessa tietoyhteiskunnassa.

Mutta teknologian saatavuus sinänsä ei ole riitä. On tärkeätä, että palvelut, sovellukset ja sisällöt kehittyvät samanaikaisesti.

Yhtäältä laajakaistayhteydet tekniset mahdollisuudet luovat edellytyksiä uudenlaisten sovellusten, sisältöjen ja palvelujen jakeluun. Toisaalta sisältöjen, sovellusten ja palvelujen saatavuus lisää laajakaistayhteyksien kysyntää.

Tällainen kysynnän ja tarjonnan vuoroveto luo kasvupotentiaalia koko alaan.

eEurope2005:ssa on palvelujen avainalueiksi asetettu sähköiset viranomaispalvelut, verkko-opiskelun, terveysalan verkkopalvelut ja lisäksi sähköisen liiketoiminnan.

Kyse on siis hyvinvointipalvelujen kehittämisestä ja turvaamisesta eli siitä alueesta johon julkinen valta voi itse suoranaisesti vaikuttaa.

Päätavoite on hyödyntää teknologiaa niin, että palveluista saataisiin entistä tuottavampia, tehokkaampia, käyttäjäystävällisempiä ja tasapuolisempia.

Julkiset verkkopalvelut

Miksi julkispalvelut ovat sitten eEurope2005:n keskipisteessä? Siihen on itse asiassa monta syytä. Tässä niistä kolme:

Ensinnäkin terveys-, koulutus- ja hallintopalvelut ovat suurimmat valtiontalouden menoerät. Jos ne pystytään tuottamaan tehokkaammin, sillä on merkitystä valtiontaloudelle. Tietotekniikan hyödyntäminen lisää tuottavuuskasvua, vaikka sen mittaaminen julkisessa hallinnossa onkin vaikeampaa, ja tietotekniikka on keino lisätä tehokkuutta myös julkispalvelujen tuottamisessa. Samalla panoksella voidaan itse asiassa tuottaa enemmän ja / tai laadukkaampia palveluja. Tämä on välttämätöntä, kun ajatellaan väestörakenteen muutosta. Hyvinvointipalvelujen takaaminen edellyttää voimavarojen oikeaa ja hyvää kohdentamista ja täysimittaista hyödyntämistä. Siinä tietotekniikka voi olla yksi väline.

 Ensimmäinen perustelu on siis julkishallinnon tehokkuus investoimalla tietotekniikkaan, organisoimalla palvelutuotanto uudella tavalla ja panostamalla osaamiseen.

Toinen syy verkkopalvelujen kehittämiseen on yhteiskunnan tasapainoinen kehittäminen. Julkispalvelujen tehokkuuden vastapainona on tasavertaisuuden turvaaminen, palvelujen kattavuus ja saatavuus. Se vasta tekee tehokkaasta yhteiskunnasta myös ehjän. Sen vuoksi verkkopalvelujen pitää kattaa koko maa ja kaikki väestöryhmät niin, että heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeet turvataan. Tämä tarkoittaa niin maantieteellisiä kuin taitoihin tai vammaisuuteen liittyvien erityistarpeiden ottamista huomioon palvelutuotannossa, jakelussa ja saatavuudessa.

 Tehokkuuteen on siis liitettävä tasavertaisuus, tietoyhteiskunta kaikille.

Kolmanneksi voi vain mainita tietoyhteiskunnan ja julkispalvelujen merkityksen kansakuntien kilpailukyvylle yleensä.

eEurope2005 asettaa tavoitteeksi, että julkishallinnot ovat verkossa vuonna 2005 ja lisäävät laajakaistateknologian käyttöä merkittävästi. Tämä pitää sisällään sekä asioinnin, terveydenhuollon että koululaitoksen.

EU-maat ovatkin jo sitoutuneet siihen, että ne tämän vuoden loppuun mennessä laativat kansalliset laajakaistastrategiat.

Se tulee antamaan hyvän kuvan siitä, millaisin keinoin EU:n eri maissa ollaan menossa kohti laajakaistaverkkoja.

Hiljattain järjestimme mittavat ministeri- ja asiantuntijakokoukset sekä terveysalan verkkopalveluista että sähköisistä viranomaispalveluista.

Molemmat tapahtumat, toinen Brysselissä Kreikan puheenjohtajakaudella, toinen Comossa Italian puheenjohtajuudessa osoittivat selvästi, että verkkopalvelut ovat korkea poliittinen prioriteetti. Niihin tullaan panostamaan.

Aikaa myöten verkkopalvelut integroituvat luontevaksi osaksi koko palvelujen kirjoa eikä verkkovälitteisyyttä tarvitse erikseen edes mainita.

Tärkeää on myös luoda yhteiset standardit ja vahvistaa ratkaisujen keskinäinen yhteensopivuus.

Tämä on tärkeätä esimerkiksi terveydenhuollossa kansallisella tasolla.

Yhä enemmän tarvitaan myös yhteentoimivuutta jäsenmaiden välillä ja EU-tasolla, sillä useita palveluja voidaan jo nyt toteuttaa paneurooppalaisina. Yksi esimerkki kansalaisille suunnatusta pan-eurooppalaiset on-line palvelusta on EURES työpaikkahaku.

Julkisten verkkopalvelujen kehittäminen luo pohjaa infrastruktuuri-investoinneille, edistää toimialan kehitystä ja tasaa tietä yhä kehittyneemmälle sisältötuotannolle omalla äidinkielellä.

Hyvä koulutus, toimivat terveyspalvelut ja tehokkaat kansalaispalvelut ovat välttämättömiä yhteiskunnalliselle eheydelle. Ne ovat kuitenkin myös kilpailukyvyn peruspilareita.

Sähköinen viestintä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Kasvu koskee kaikkia inhimillisen toiminnan aloja, olipa kyse liiketoiminnasta, julkisista palveluista tai yksityiselämästä. Tästä syystä maailmanlaajuisista verkoista on tosiasiassa tullut yhteiskuntamme ja taloutemme selkäranka.

Tämän päivän Internet on vain esimakua siitä, mitä huomisen täysin kehittynyt multimedia-Internet tuo tullessaan, kun palvelujen ja sovellusten seuraava sukupolvi tulee markkinoille.

Edistyminen riippuu kaikkien käytettävissä olevan, sekä langattoman että kiinteän laajakaistainfrastruktuurin pikaisesta käyttöön saamisesta.

Informaatio- ja viestintätekniikka on monin tavoin talouden ja yhteiskunnan dynamo. Se luo edellytykset parantaa tuottavuuskasvua ja siten luoda kansakunnan varallisuutta; se on sysännyt liikkeelle myös sosiaalisen ja kulttuurisen murroksen.

Se itsessään voi myös antaa kasvusysäyksen talouksille, jos lisääntyvä kysyntä kiihdyttää myös tarvetta investointeihin.

Suuri muutos jatkuu yhä. Emmekä tiedä lopputulosta. Aikaamme kuuluu nopea muutos, epäjatkuvuus ja myös epävarmuus. Mutta olkaamme optimisteja.

Luovuus ja innovatiivisuus kehittävät yhteiskuntaa, kulttuuria ja teknologiaa.

Aina ei ole helppoa säilyttää tulevaisuuden uskoa. Pessimistit saavat enemmän palstatilaa.

Saksalainen filosofi Ernst Bloch kirjoitti tästä yli 1500-sivuisen teoksen, jossa hän käsitteli ihmisen toiveikkuutta. On hyvä muistaa Blochin lähtökohta: ihminen on myös toivova eläin.

Bloch omaksui tämän ajatuksen noin kaksikymppisenä nuorena tiedemiehenä, hän jatkoi aiheen tutkimista koko ikänsä. Hän kuoli vuonna 1977 - 92 vuotiaana.

Toivova ihminen ei tyydy nykyisyyteen annettuna vaan pyrkii hellittämättä siihen tulevaisuuden tilaan, jossa asiat ovat toisin - eli paremmin.

Teillä on täällä käsissänne dynamo, voiman lähde.

Siihen kuuluu myös toivo ja usko tulevaisuuteen.

Koulutus ja elinikäisen oppiminen on kehitykselle välttämätöntä; ei ole edistystä ilman tietämystä, ei tietämystä ilman koulutusta.

Toivotan IT Dynamolle menestystä nopeasti muuttuvassa mutta toiveikkuutensa säilyttävässä ympäristössä!