Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Bryssel 24. heinäkuuta 2003 (Rapid tietokanta: IP/03/1112)

Komissio on hyväksynyt koulutuksesta ja kulttuurista vastaavan komission jäsenen Viviane Redingin ehdotuksesta vuosiksi 2004-2006 toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehostetaan nykyisten koulutukseen liittyvien ohjelmien käyttöä erilaisten konkreettisten toimenpiteiden tukemiseksi.

"Eurooppalaisten on nähtävä vaivaa kielten oppimiseksi voidakseen hyötyä paremmin vapaasta liikkumisesta yhtenäismarkkinoilla, ollakseen kilpailukykyisempiä osaamistaloudessa ja tunteakseen ja ymmärtääkseen paremmin muita eurooppalaisia laajentuvassa unionissa. Euroopan kielten teemavuosi 2001 osoitti, että kansalaiset haluavat panostaa tähän, ja Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ja jo aikaisemmin Euroopan parlamentti ovat todenneet tarpeen ryhtyä toimiin. Jäsenvaltiot ovat pääasiassa vastuussa kieltenopetuksen ja -opiskelun olosuhteiden parantamisesta, mutta Euroopan unioni voi täydentää tätä työtä. Tämä on tavoitteena toimintasuunnitelmassa, joka on laadittu laajan julkisen kuulemismenettelyn jälkeen." Näin totesi Viviane Reding komission hyväksyessä hänen ehdotuksensa, ja hän lisäsi: "EU:n opetusministerit ja komissio työskentelevät jo yhteisten indikaattoreiden ja tavoitteiden käyttöön ottamiseksi, jotta nuorten eurooppalaisten kielitaitoa voidaan parantaa, mikä on yksi koulutukseen liittyvän jäsenvaltioiden uuden yhteistoiminnan ensisijaisista tavoitteista".

Välineet: nykyiset koulutusalan ohjelmat

Yhteisön kaksi suurta koulutusalan ohjelmaa Sokrates (yleissivistävä koulutus) ja Leonardo da Vinci (ammatillinen koulutus) tukevat jo kieltenopetukseen ja -opiskeluun liittyviä toimia yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain. Euroopan unioni rahoitti esimerkiksi vuosina 2000-2002 yli 16 000 ammatillisen jatkokoulutuksen apurahaa kieltenopettajille.

Näiden kahden ohjelman lisäksi rakennerahastot ja Euroopan investointipankki voivat myös tukea konkreettisia toimia kieltenopiskelun edistämiseksi. Lisäksi yhteisön ohjelma audiovisuaalialan tukemiseksi, MEDIA Plus, voi osaltaan edistää kieltenopiskelua. Elokuvien tekstitys voi nimittäin olla hyvä keino kielten oppimisessa.

Toimintaohjelman täytäntöön panemiseksi onkin siis käytettävä tehokkaammin nykyisiä rahoitusmahdollisuuksia.

Jäsenvaltioiden ja unionin yhteiset tavoitteet

Niin jäsenvaltioiden kuin yhteisön kannalta Euroopan kielten teemavuodesta 2001 ja äskettäin toteutetusta julkisesta kuulemismenettelystä saadusta palautteesta voidaan tiivistää muutamia tärkeitä tavoitteita:

• Kielten oppimisen on jatkuttava läpi koko elämän. Opetuksen on alettava jo aivan nuorena (esikoulussa), sen on hyvin varhain katettava kaksi kieltä äidinkielen lisäksi, ja sen on jatkuttava korkeakoulutasolla ja aikuisopetuksessa.

• Koulun on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota kieliin ja tarjottava mahdollisimman laaja kielivalikoima. Opetus ei saa keskittyä vain kielitunteihin, vaan se on toteutettava laajemmin. Kieltenopettajien koulutus ja opettajien rekrytointi (rajatylittävät alueet voisivat tehdä yhteistyötä tässä suhteessa) ovat olennaisia kysymyksiä. On myös välttämätöntä, että käytössä on luotettavia välineitä kielitaidon arvioimiseksi. Komissio kannattaa kielitaitoa koskevan eurooppalaisen indikaattorin laatimista.

• Eurooppalaisten on saatava entistä enemmän mahdollisuuksia oppia ja käyttää kieliä. Tätä voidaan edistää kaikkia kieliä, myös alueellisia tai vähemmistökieliä, tukevan politiikan avulla, käyttämällä entistä paremmin hyväksi kaksi- tai kolmikielisten kansalaisten ja yhteisössä työskentelevien tilapäisasukkaiden kielitaitoa, lisäämällä Internetin käyttöä kieltenopetuksessa ja -opiskelussa, lisäämällä kieltenopetuspaikkoja tai käyttämällä entistä enemmän tekstitystä televisiossa ja elokuvateattereissa.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet

Komission nyt hyväksymä toimintasuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista yhteisön tasolla. Näitä ovat esimerkiksi: