Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

SM:n tiedote 26.05.2005

Vuonna 2000 käynnistetyt Pohjois- ja Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmat ovat lähestymässä loppua. Hankepäätöksiä voidaan tehdä vielä vuoden 2006 loppuun asti. Ohjelmien väliarviointien mukaan tavoite 1 -ohjelmat ovat vaikuttaneet merkittävästi Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykseen. Niiden avulla on vahvistettu alueiden osaamisrakenteita, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä monipuolistettu elinkeinotoimintaa. Ohjelmien hankkeet valitaan pääosin alueilla, jolloin ne tukevat maakuntien omia kehittämistavoitteita.

Seurantakomiteoiden kokouksessa 26.-27.5. Vuokatissa käsitellään tavoite 1 -ohjelmien toteutustilannetta ja väliarviointien ajantasaistamista sekä keskustellaan valmistautumisesta tulevaan rakennerahastokauteen 2007-2013. Kokouksen toisena päivänä seurantakomiteat tutustuvat Kainuussa toteutettuihin EU-hankkeisiin: Kajaanin mittalaitelaboratorioon, Sunit Oy:n hankkeisiin sekä Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen kylätaloon.

Itä-Suomi rahoittaa informaatio- ja viestintäteknologiaa, metsää, metallia sekä hyvinvointia

Itä-Suomen ohjelman toteutuksessa painottuvat informaatio- ja viestintäteknologia-, metsä-, metalli- ja hyvinvointiklusterit. Yritystoiminnan kehittämiseen myönnetyistä varoista suurin osa kohdistuu pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin investointihankkeisiin. Yritysrahoitusta on kohdistettu vahvoille aloille kuten sahatavara- ja puutuotealalle, huonekalualalle, metallituotteisiin sekä koneisiin ja laitteisiin.

Maaseudulla rahoitusta on myönnetty maaseutumatkailuun, metsien hyödyntämiseen sekä puun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja kylien kehittäminen. Kehittämisen kohteena on myös koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä työvoiman osaamisen lisääminen.

Seurantatietojen mukaan ohjelman rahoitus on edennyt hyvin. Vuoden 2004 loppuun mennessä julkisesta rahoituksesta oli sidottu 65 % ja maksettu 46 %. Ohjelman myötävaikutuksella on luotu lähes 20 000 uutta työpaikkaa ja yli 4 000 uutta yritystä. Ohjelman avulla on onnistuttu säilyttämään lähes 30 000 työpaikkaa ja sen varoin on koulutettu yli 100 000 henkeä.

Pohjois-Suomi painottaa puuta, metallia ja matkailua

Vuonna 2004 Pohjois-Suomen ohjelmassa suurin osa yritysrahoituksesta eli lähes 60 % myönnettiin puu- ja metallituotteita valmistaville sekä matkailua harjoittaville yrityksille.  Yritysten kilpailukykyä parantavilla investointihankkeilla nostettiin tuotannon tasoa. Rahoituksesta kolmannes kohdistettiin puutuotteita valmistaville yrityksille, mikä merkitsee 10 %:n kasvua edellisvuoteen. Matkailualalle eli majoitustoimintaan ja matkailun ohjelmapalveluihin myönnetyn rahoituksen osuus laski edellisvuoteen verrattuna lähes viidenneksellä. Matkailun osuus 13 % oli kuitenkin edelleen merkittävä.

Maaseudulla eniten rahoitusta sai matkailun kehittäminen. Muita keskeisiä rahoituskohteita olivat metsä, puun ja elintarvikkeiden jatkojalostus sekä kylien kehittäminen. Kehittämiskohteena oli myös koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä alueen väestön osaamispääoman kehittäminen.

Myös Pohjois-Suomen ohjelmaa on toteutettu menestyksekkäästi. Ohjelman julkisista varoista on sidottu lähes 70 % ja maksettu 47 %. Ohjelman myötävaikutuksella on seurantatietojen mukaan luotu yli 8 000 työpaikkaa ja 1 250 yritystä. Ohjelman avulla on säilytetty yli 14 000 työpaikkaa. Koulutettuja on yli 50 000.

Maakunnilla omat painotuksensa

Kainuussa yli puolet EU-rahoituksesta on suunnattu elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat informaatio- ja viestintäteknologia ja elektroniikka sekä metsä ja puu. Puualan jatkojalostuksen kehittämiseksi käynnistetty Woodpolis-suunnitteluhanke jatkuu. Valtakunnallisesti verkostoituneen Elintarvikealan osaamiskeskuksen osana Kainuussa toimii yliopistokeskuksen Biotekniikan laboratorio (alue-ELO). Snowpolis-hankkeen rakennusinvestoinnin ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2005 syyskuussa.

Pohjois-Karjalassa vuonna 2004 rahoittajien yhteisiä yritysten toimintaympäristön kehittämiskohteita olivat metsäklusterin WoodHow 2007 Puutuotealan kasvuohjelma, muovi- ja metalliklusterin Hitsaus- ja koneistuskeskus Outokumpu, Carelian Metplast 2007 – kasvuohjelma sekä Suomen Kivikeskus. Euroopan sosiaalirahaston tukea kohdistettiin mm. nuorten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja naisten työllistämiseen, yrittäjien työkyvyn edistämiseen sekä ennakointityöhön.

Pohjois-Savossa pyritään samanaikaisesti sekä vahvistamaan perinteisiä toimialoja että tukemaan osaamispohjaisten kasvualojen laajenemista sekä yrittäjyyttä. Vuonna 2004 käynnistyivät hitsausautomaation kehittämistä edistävä HITSavonia -hanke sekä uusia yhteistoimintamalleja ja oppilaitos-yritysyhteistyötä kehittävä ylimaakunnallinen Ykä-Yritteliäs -kehittämishanke. Myös tietoyhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen panostettiin näkyvästi tukemalla Pohjois-Savon kuntien laajakaistojen rakentamistyötä.

Etelä-Savossa huomiota kiinnitetään erityisesti osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Mikkelin seudulla vahvistettiin materiaalitekniikan ja ympäristöanalytiikan toimintaympäristöjä, Savonlinnassa kuitutekniikan laboratoriota ja matkailun innovaatiokeskusta sekä Pieksämäellä rautatieteknologiaan ja logistiikkaan keskittyvää osaamista. Yritysten kiinnostus ja osallistuminen teknologiaympäristöjen kehittämiseen on säilynyt melko vahvana.

Lapissa elämystuotanto on suurin rahoituksen saaja. Vuonna 2004 rahoitettiin useita kulttuuriin liittyviä hankkeita mm. Tunturin taidepajayhdistyksen koulutushanke, Lapin ympäristökeskuksen Kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke sekä Kemijärven taiteilijaresidenssi ja sekä Lucas -hanke, jolla pyritään turvaamaan Luostolla järjestettävä klassisen musiikin tapahtuma Luosto Classicin jatkuminen ja kehittyminen tulevina vuosina.

Yritystukea vuonna 2004 suunnattiin poikkeuksellisen paljon (noin 40 %) puuteollisuuden kehittämiseen. Suurimmat hankkeet rahoitettiin Kemijärvelle ja Tervolaan.

Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1 -alueella on jatkettu tutkimustoiminnan ja korkeakoulutasoisen koulutustarjonnan vahvistamista. Pääkohteina ovat Koillis-Suomen ja Oulun Eteläisen korkeakoulukeskusten kehittäminen. Yritystoiminnan kehittämisessä on pääpaino ollut puutuoteteollisuudessa, jossa on käynnistynyt sekä raaka-aineensaantia turvaavia että tuotteiden vientiä edistäviä hankkeita. Matkailussa on kehitetty alueen pääkohteiden Rukan ja Iso-Syötteen palveluja ja infrastruktuuria.

Myös Keski-Pohjanmaalla on painottunut erityisesti puuala. Yritysosaston myöntämästä yritystukirahoituksesta 56% on vuonna 2004  suunnattu puunjalostusklusterille. Mittavimpina yksittäisinä hankkeina maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi vuonna 2004 työvoimahallinnon rahoittaman KASEMA -hankkeen, jossa keskitytään työttömän työvoiman rekrytointiin työelämälähtöisin menetelmin sekä KAROTTI –hankkeen, joka mahdollistaa vaihtovalmennuksen toteuttamisen pk-yritysten henkilöstöpalveluna.

Keski-Suomi kohdentaa kehittämisresurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Vuoden 2004 on painopiste ollut puu-, metalli- ja bioenergiatoimialan, matkailun ja maatilatalouden yritysverkostojen kehittämistyössä. Suurimpia yrityshankkeita olivat RTA-Metalli Oy:n investointihanke Saarijärvellä ja RPN-Wood Oy:n laajennus Kannonkoskella.

Ohjelmat pähkinänkuoressa

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys vuosille 2000-2006 on yhteensä 2 656 miljoonaa euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus on 654 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien rahoitus on myös 654 miljoonaa euroa. Alueiden yritykset osallistuvat ohjelman toteutukseen arviolta 1 348 miljoonalla eurolla. Ohjelmalla vahvistetaan alueen osaamisrakenteita, kilpailukykyä, rakennetun ympäristön infrastruktuuria, sosiaalista pääomaa ja omaehtoisia vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelmasta on rahoitettu vuoden 2004 loppuun mennessä noin 7 700 hanketta.

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman kohdealueena ovat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kainuun maakunnat.

Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys vuosille 2002-2006 on 1 098 milj. euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus on 335 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien rahoitus on myös yhteensä 335 miljoonaa euroa. Alueen yritykset osallistuvat ohjelman toteutukseen arviolta 428 miljoonalla eurolla. Ohjelman strategisena tavoitteena on lisätä taloudellista kasvua siten, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä ja että työttömyyttä voidaan alentaa. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon ja kehittymisen mahdollisuuksia sekä pysäyttää väkiluvun pieneneminen.  Ohjelmasta on rahoitettu vuoden 2004 loppuun mennessä lähes 5000 hanketta.

Pohjois-Suomen tavoite 1 -alue kattaa Lapin maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaan, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Siikaisten seutukunnat, Keski-Pohjanmaalta Kaustisen seutukunnan ja Keski-Suomesta Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä (09) 160 42838 , neuvotteleva virkamies Marja Taskinen (09) 160 44504