Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

Euroopan komissio on tänään hyväksynyt useita finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamista koskevia ehdotuksia. Julkistaloutta koskevat keskeiset vaatimukset pysyvät muuttumattomina. Jäsenvaltioiden on vältettävä liiallista julkistalouden alijäämää ja pidettävä julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 60 prosentin alapuolella tai ainakin velkasuhteen on riittävän nopeasti lähestyttävä tätä viitearvoa. Lisäksi jäsenvaltioiden on vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti pyrittävä lähellä tasapainoa olevaan tai ylijäämäiseen julkisen talouden rahoitusasemaan. Komissio aikoo kuitenkin painottaa entistä enemmän finanssipolitiikan suhdetta unionissa tarvittaviin rakenneuudistuksiin. Jäsenvaltioiden tulisi harjoittaa finanssipolitiikkaa, joka edistää Lissabonin strategian päämääriä, sillä niiden toteutuminen on ratkaisevan tärkeää EU:n kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Jäsenvaltioiden on saatava julkistaloutensa sellaiseen kuntoon, että se täyttää sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Lisäksi julkinen talous on saatettava kestävälle pohjalle, jotta väestön ikääntymisestä aiheutuvat ongelmat voidaan ratkaista. Tämänpäiväisten ehdotusten tavoitteena on lujittaa finanssipoliittisten päätösten talouspoliittista perustaa. Samalla pyritään siihen, että jäsenvaltiot pitäisivät paremmin kiinni julkista taloutta koskevista sitoumuksistaan. Ehdotuksilla ei luoda uusia menettelyjä, vaan ne on tarkoitus toteuttaa nykyisten vakaus- ja lähentymisohjelmien puitteissa ja perustamissopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaisin keinoin, jotka ovat arviointi, säännöllinen seuranta, ennakkovaroitukset, liiallisia alijäämiä koskeva menettely sekä suositukset. Komissio on antanut aloitteen yhteydessä lisäksi kaksi tiedonantoa, joissa ehdotetaan EU:n ja euroalueen talous- ja budjettitilastojen kehittämistä (IP/02/1743).

Talous- ja rahapoliittisista asioista vastaava komissaari Pedro Solbes sanoi: "Julkista taloutta koskevat sitoumukset ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat viime aikoina jatkuvasti etääntyneet toisistaan. Sitä paitsi jäsenvaltiot eivät aina ole käyttäneet vakaus- ja kasvusopimuksen suomia painostuskeinoja palauttaakseen ruotuun ne maat, jotka eivät ole pysyneet sovituissa julkista taloutta koskevissa tavoitteissa. Tällainen asenne saattaa kyseenalaiseksi sääntöihin perustuvan finanssipolitiikan koordinointitoimintamme ja pahimmassa tapauksessa koko yhteisen rahamme euron uskottavuuden. Voimme edistyä vain, jos noudatamme sääntöjä. Tiedonannon anti ei kuitenkaan rajoitu pelkkään finanssipolitiikan vakauttamiseen. Siinä todetaan, että EU:n kasvupotentiaalia on parannettava pysyvästi, ja esitetään edellytykset terveelle finanssipolitiikalle, joka tukee ja tehostaa Lissabonin strategian mukaista talouspolitiikkaa."

Tiedonanto on osa komission yleistä strategiaa talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseksi ja vastaa Eurooppa-neuvoston keväällä 2002 Barcelonassa esittämään kehotukseen. Tuolloin todettiin, että nykyisiä finanssipolitiikan koordinointijärjestelmiä on vahvistettava, ja että komissio esittää tähän liittyviä ehdotuksia talouspolitiikan koordinoinnin parantamiseksi ennen kevään 2003 Eurooppa-neuvostoa.

Terve ja kestävä julkinen talous edelleen euron vakauden keskeinen edellytys

Terve julkinen talous on talous- ja rahaliiton ydin. Se edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, kun samalla harjoitetaan rahapolitiikkaa, jolla pyritään vakauttamaan hinnat keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden tervehdyttäminen pienentää julkista velkaa ja siitä johtuvaa korkotaakkaa ja mahdollistaa siten välttämättömät rakenneuudistukset, kuten investointien lisäämisen ja verouudistukset.

Vakaus- ja kasvusopimuksessa sovituista julkisen talouden tavoitteista on ehdottomasti pidettävä kiinni, sillä näin luodaan puitteet varovaisuusperiaatteen noudattamiselle budjettihallinnossa, mikä on sekä koko unionin että jokaisen yksittäisen jäsenvaltion edun mukaista. Lähes tasapainossa olevan tai ylijäämäisen julkisen talouden tavoite antaa automaattisille vakauttajille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tehokkaasti laskusuhdanteen aikana. Se on myös tarkoituksenmukainen keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite, kun pyritään varmistamaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kestävyys väestön ikääntyessä.

Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa on kuitenkin ilmennyt vaikeuksia, joita viimeaikaiset tapahtumat ovat vielä korostaneet. Asiaan on puututtava. Tiedonannossa tarkastellaan kriittisesti vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa euron käyttöönottoa seuranneiden neljän vuoden aikana, ja osoitetaan, että puutteita on esiintynyt sekä sopimuksen tulkinnassa ja täytäntöönpanossa että sen noudattamisen valvonnassa.

Viisi ehdotusta vakaus- ja kasvusopimuksen tulkinnan selkeyttämiseksi

Komissio esittää viisi ehdotusta, joiden tavoitteena on selkeyttää vakaus- ja kasvusopimuksen tulkintaa ja siten edistää entistä kurinalaisempaa toimintaa terveen ja kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi:

• Suhdanteet on otettava huomioon, kun EU:n tasolla asetetaan budjettitavoitteita ja seurataan jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusaseman kehitystä. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen talouden on oltava lähes tasapainossa tai ylijäämäinen. Tämän kriteerin täyttymistä on arvioitava perusrahoitusaseman perusteella. Näin saadaan luotettavampi kuva maan julkisen talouden todellisesta tilasta, minkä ansiosta komissio voi paremmin arvioida, kuinka hyvin vakaus- ja lähentymisohjelmissa annettuja budjettisitoumuksia on noudatettu.

• On toteutettava selkeät siirtymäjärjestelyt niitä jäsenvaltioita varten, joiden perusrahoitusasema on niin alijäämäinen, että ne eivät täytä lähes tasapainoisen tai ylijäämäisen julkisen talouden kriteeriä. Näille maille on asetettava vaatimus, jonka mukaan niiden perusrahoitusaseman on parannuttava vuosittain 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, kunnes ne täyttävät kyseisen kriteerin. Jos alijäämä tai julkinen velka on suuri, parannusvauhdin olisi oltava tätä nopeampi. Myös suotuisan talouskasvun oloissa voitaisiin edellyttää nopeampaa perusrahoitusaseman korjaamista. Ehdotuksessa todetaan, että taloudelliset olot on otettava huomioon julkisen talouden tervehdyttämisvauhdista määrättäessä, mutta että vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun tavoitteen saavuttamista ei voida lykätä määrättömästi.

• Finanssipolitiikan myötäsyklinen keventäminen hyvinä aikoina tulisi katsoa EU:n julkista taloutta koskevien vaatimusten rikkomiseksi, ja siihen olisi puututtava oikea-aikaisesti perustamissopimuksessa määrätyin keinoin. Jäsenvaltioiden on vältettävä tällaista keventämistä suotuisan suhdanteen aikana, koska automaattiset vakauttajat tarjoavat riittävän suojan suhdanteilta.

• Finanssipolitiikalla olisi pyrittävä edistämään kasvua ja työllisyyttä. Jotta Lissabonin strategia voidaan toteuttaa, vaatimus lähes tasapainoisesta tai ylijäämäisestä julkisesta taloudesta on yhdistettävä oikeanlaisiin kannustimiin. Jäsenvaltion perusrahoitusaseman vähäinen ja tilapäinen heikkeneminen voitaisiin hyväksyä, jos se johtuu laajojen rakenneuudistusten käynnistämisestä, kuten verouudistuksesta tai pitkäaikaisesta julkisen sektorin investointiohjelmasta esimerkiksi infrastruktuurin tai osaamisen kehittämiseen. Tätä voitaisiin kuitenkin harkita ainoastaan, jos kyseisen jäsenvaltion julkinen talous täyttää tiukat ehdot, eli se on huomattavasti lähentynyt tasapainoa tai ylijäämää ja julkinen velka on pysynyt viitearvon (60 prosenttia suhteessa BKT:hen) alapuolella. Lisäksi komission on varmistettava, että lähes tasapainon tai ylijäämän saavuttamiselle on asetettu selvä ja realistinen takaraja ja että aina on käytössä riittävä turvamarginaali, jotta vältettäisiin se, että nimellinen alijäämä ylittää viitearvon (3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Koska eri jäsenvaltioiden julkisen talouden kestävyydessä on eroja, voitaisiin ehkä kuitenkin sallia vähäinen mutta pitkäaikaisempi poikkeama tasapainokriteeristä, jos jäsenvaltion julkinen velka suhteessa BKT:hen on selvästi alle 60 prosentin viitearvon ja julkinen talous on kestävällä pohjalla. Komission on tällöin huolellisesti tarkasteltava julkisen talouden velkakantaa sekä ehdollista velkaa (esim. laskennallinen eläkevastuu) ja muita väestön ikääntymiseen liittyviä kustannuksia.

• Julkisen talouden kestävyys olisi nostettava EU:n finanssipolitiikan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, ja julkisen talouden valvonnassa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota julkisen velan ja BKT:n suhteeseen. Jäsenvaltiot, joiden velkataakka on huomattavasti suurempi kuin 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, olisi velvoitettava esittämään vakaus- ja lähentymisohjelmansan yhteydessä pitkäaikainen strategia velan supistamiseksi. Jos ylivelkaantunut jäsenvaltio ei pysty "riittävän nopeasti" supistamaan velkaansa kohti 60 prosentin viitearvoa, tämän pitäisi johtaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamiseen julkista velkaa koskevan kriteerin perusteella.

Neljän kohdan ohjelma vakaus- ja kasvusopimuksen toteuttamisen tehostamiseksi

Edellä esitettyjen ehdotusten tehokas toteuttaminen edellyttää tukitoimenpiteitä. Tiedonannossa esitetään seuraavan neljän kohdan ohjelman hyväksymistä ja toteuttamista:

• Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava poliittinen sitoutumisensa vakaus- ja kasvusopimukseen antamalla päätöslauselma finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamisesta. Päätöslauselmassa komissio, jäsenvaltiot ja neuvosto sitoutuisivat toteuttamaan sopimusta tinkimättä ja oikea-aikaisesti tiedonannossa esitettyjen ehdotusten mukaisesti.

• Komissio aikoo parantaa talous- ja finanssipolitiikan arviointiaan toteuttamalla sarjan erilaisia toimenpiteitä. Erityisesti se aikoo kiinnittää nykyistä enemmän huomiota julkisen talouden tilaan vakaus- ja lähentymisohjelmien arvioinnissa. Kasvua ja työllisyyttä edistäville budjettitoimenpiteille pannaan entistä enemmän painoa. Lisäksi komissio on hyväksynyt tänään kaksi tiedonantoa, joissa ehdotetaan euroalueen talous- ja budjettitilastojen parantamista (IP/02/1743). Samalla se pyytää Ecofin-neuvostoa hyväksymään parhaisiin käytäntöihin perustuvat menettelysäännöt ennen kuin liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät tiedot on seuraavan kerran ilmoitettava 1. maaliskuuta 2003.

• Julkista taloutta koskevien sääntöjen tueksi tarvitaan tehokkaita ja vakuuttavia täytäntöönpanomenettelyjä. Komission tiedonannossa selkeytetään kriteerejä, joiden perusteella päätetään ennakkovaroituksen antamisesta. Lisäksi tiedonannossa todetaan, että 104 artiklan mukaisia menettelyjä käytetään vastaisuudessa velkakriteerin osalta perustamissopimuksessa määrätyllä tavalla, kun velkasuhde ei lähesty riittävän nopeasti 60 prosentin viitearvoa.

• Jäsenvaltioihin kohdistuvaa ulkoista painetta julkisen talouden tervehdyttämiseksi voidaan lisätä parantamalla tiedottamista. Komissio sitoutuu julkistamaan yksityiskohtaiset arviot vakaus- ja lähentymisohjelmista. Komissio aikoo tästä lähtien julkaista vuotuisen kertomuksen lisäksi myös väliarvioinnin jäsenvaltioiden julkisen talouden kehityksestä.

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/publications/sgp_en.htm