Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

MMM:n tiedote 30.3.2004

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien väliarvioinnit ovat valmistuneet. Ohjelmien täytäntöönpanoa, vaikutuksia ja tuloksellisuutta arvioidaan ohjelmakausittain. Luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ALMAn ja LEADER + ohjelman väliarvioinneista on vastannut maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois- ja Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmien väliarvioinneista sisäasiainministeriö. Arvioinnit on tehnyt ulkopuolinen riippumaton arvioitsija.

Luonnonhaittakorvauksen tarkoitus Suomessa on pääasiassa korvata pohjoisista tuotanto-olosuhteista maataloudelle aiheutuvaa haittaa. Se on merkittävä osa viljelijöiden tulojen muodostuksesta. Luonnonhaittakorvaus on varmistanut sen, että maatalouden tulojen ja kannattavuuden niukkuudesta huolimatta lähes koko maatalousmaan ala on pysynyt viljelyksessä. Pitkäjänteiset tukiratkaisut ovat erityisen tärkeitä tuotantoon voimakkaasti investoineille päätoimisille tiloille. Viljelijä- ja viranomaiskyselyt tuottivat laajan hyväksynnän luonnonhaittakorvauksen ehdoille. Kehitettävää nähtiin korvauksen maksujärjestelyissä.

Ympäristötukijärjestelmän tarkoituksena on korvata ympäristön suojeluun liittyvistä toimenpiteistä johtuvia kustannuksia viljelijöille. Ympäristötuella on pystytty vähentämään maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta vesiin, mutta ei riittävästi asetettuihin tavoitteisiin nähden. Toimenpiteitä olisi voitava kohdentaa entistä paremmin. Järjestelmä ei kuitenkaan saisi muuttua liian monimutkaiseksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta nykyiset toimenpiteet eivät ole riittäviä. Monimuotoisuutta merkittävästi edistävien toimenpiteiden pinta-alat ovat pieniä ja laaja-alaisesti toteutettavat toimenpiteet ovat vaikuttavuudeltaan heikkoja.

ALMA-ohjelman kokonaistavoitteet ovat kohdallaan eikä suuria muutostarpeita ole. Ohjelma on etenemässä hyvin kohti asetettuja tavoitteita. Laaja ohjelma ei kuitenkaan ole toteutunut kaikilla alueilla suunnitellusti. Alueiden sisällä tarvittaisiin syrjäisten alueiden kehittämiseen lisää strategista terävyyttä. Toimintaryhmät, teemaohjelmat ja ylimaakunnalliset hankkeet toimintamuotoina sopivat hyvin ohjelman toteuttamiseen. Laaja keinovalikoima ja useat toimintamuodot samalla alueella voi hajottaa ohjelmaa, jolloin sen vaikutus heikkenee.

LEADER+ on tuonut vaikuttamisen keinot lähelle maaseudun asukkaita: ohjelman toteuttajina ja hankkeiden valitsijoina ovat 25 yhdistysmuotoista paikallista toimintaryhmää. Ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden hyödyt kohdistuvat useimmiten elämänlaatuun ja elinympäristöön, mutta ne vaikuttavat, joko suoraan tai epäsuorasti myös alueiden työpaikka- ja yrityskehitykseen.

Tavoite 1 -ohjelmilla edistetään kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämistä ja rakenteellisen muutoksen edistämistä. Ohjelmien keskeisenä tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja ja parantaa työllisyyttä. Itä-Suomen tavoite 1 -alue kärsii edelleen väestön poismuutosta. Maataloustuotannosta luopuminen on nopeinta koko maassa. Maaseutualueilla tulee lisätä maataloustoimien ohjelmallisuutta siten, että mahdollisimman moni maatila voi jatkaa toimintaansa esimerkiksi yritystoimintaansa monipuolistamalla. Panostusta syrjäisiin alueisiin on lisättävä pienyrittäjyyden edistämisessä. Nuoria tulisi saada entistä enemmän tavoite 1 -hankkeiden piiriin. Pohjois-Suomessa väestökato syrjäisimmiltä maaseutualueilta on jatkunut. Ohjelman toimet ovat oikeansuuntaisia, erityisesti maaseudun toimintalinja on kohdentunut hyvin syrjäisimmille alueille. Maatalouden rakenteeseen kohdistuvat politiikkatoimet tulisi räätälöidä paremmin alueen tarpeisiin. Naisten työllistymiseen ja naisyrittäjyyteen tulee panostaa enemmän ohjelman loppukaudella.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Tiina Malm, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 4220 ylitarkastaja Sanna-Liisa Taivalmaa, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2930