Etusivu
Palvelut/tuotteet
www.rahoitus.fi
Asiakkaita
Palaute

Tilaukset

SM:n tiedote 30.05.2006

Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmien seurantakomiteat kokoontuvat 30.-31.5.2006 Kuopiossa. Seurantakomiteoiden kokouksessa käsitellään tavoite 1 -ohjelmien toteutusta, EU-rakennerahastokauden 2007-2013 valmistelutilannetta sekä ohjelmien viestinnän arviointia.

Molempien tavoite 1-ohjelmien toteutus rullaa jouhevasti

Vuoden 2005 loppuun mennessä oli Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman julkisesta rahoituksesta sidottu 82 prosenttia ja maksettu 59 prosenttia. Seurantatietojen mukaan ohjelman myötävaikutuksella oli luotu lähes 23 000 uutta työpaikkaa ja lähes 5 000 uutta yritystä. Koulutukseen oli osallistunut yli 136 000 henkilöä.

Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman julkisesta rahoituksesta oli sidottu 87 prosenttia ja maksettu 61 prosenttia. Seurantatietojen mukaan ohjelman avulla oli myötävaikutettu yli 9 900 työpaikan syntymiseen. Yrityksiä oli luotu ohjelman myötävaikutuksella noin 1 700. Koulutushankkeisiin oli osallistunut lähes 66 000 henkilöä.

Maakunnilla on omia painotuksia

Pohjois-Savossa yritys- ja investointituet keskitetään metalli- ja konepajateollisuuteen, mekaaniseen puunjalostukseen sekä hyvinvointiklusterin kehittämiseen. Merkittävästi panostetaan tutkimuksen ja osaamisen infrastruktuuriin sekä yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Sensoriteknologian osaamiskeskittymän kehittäminen Kuopion tiedelaaksoon nähdään tärkeäksi. Koulutus- ja kehittämishankkeissa keskeisiä painotuksia ovat ammatillisen koulutuksen kehittäminen, osaamistarpeiden ennakointi sekä pienyritysten koulutustarpeet. Pohjois-Savon alueella on aloitettu nuorten ja vajaakuntoisten työllistymiseen tähtääviä hankkeita sekä Toimivat työmarkkinat -hankkeen yrittäjyyden tukemiseen liittyvä starttirahakokeilu, joka on tarkoitettu palkkatyöstä tai opintonsa päättymisen jälkeen ja kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjiksi siirtyville.

Maaseudun kehittämishankkeita ovat maatalousyritysten laatuhanke (ProLaatu), maaseutuyritysten neuvontahanke, hevostalouden kehittämiskokonaisuus sekä puuenergian käytön tehostamiseen panostava kehittämishanke.

Kainuun strategiana on osaamisperusteisen kannattavan yritystoiminnan kasvu. Vuonna 2005 EU-rahoitusta on käytetty eniten elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Keskeiset toimialat ovat informaatioteknologia ja elektroniikka sekä metsä ja puuala. Osaamisen vahvistamisen ja innovaatioympäristön kehittämisen, suurimpana rahoituskohteena on ollut Kuhmon oppimiskeskus sekä Woodpolikseen liittyvän koulutustehtaan toiminnan käynnistäminen. Kainuussa on käynnistetty myös laajakaistahanke, jonka tavoitteena on 100 prosentin peitolla langaton laajakaistayhteys koko Kainuuseen vuoden 2006 loppuun mennessä.

Etelä-Savossa painotetaan hankkeita, jotka tukevat maakunnan innovaatiostrategian mukaisia teemoja ja maakunnan osaamisrakenteita sekä kehittävät maaseutua monipuolisesti. Keskeiset innovaatio- ja teknologiahankkeet ovat Mikkelin pinnoituslaboratorio, Savonlinnan kuitulaboratorio ja Pieksämäen rautatielogistiikan ja sen teknologioiden kehittämiskeskus. Osaamisrakennetta kehittävä hanke on Kuopion yliopiston Mikkelissä sijaitsevan soveltavan ympäristökemian laboratorion toiminnot. Sisäisen yhteysverkoston kehittämisen keskeinen hanke on Maakunnan haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien rakentaminen -hanke, jonka tavoitteena on saattaa 96 prosenttia alueen asukkaista laajakaistayhteyksien piiriin vuoden 2006 aikana.

Pohjois-Karjalassa tavoite 1 ohjelman rahoituksesta yli viidennes on suuntautunut hyvinvointiklusteria sivuaviin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Muut keskeiset alat ovat informaatioteknologia,  muovi ja metalli sekä metsä- ja elintarvikealat. Vuonna 2005 käynnistettiin useita yrittäjyyden edistämis- ja yrittäjyyskasvatushankkeita. Osaamisen vahvistamiseen liittyviä hankkeita ovat kulttuurivarantoja uusiin teknologisiin ratkaisuihin yhdistävä Musiikkiteknologiaopetuksen kehittäminen -hanke sekä InnoKimppa, joka edistää innovaatioiden löytämistä, hyödyntämistä ja teknologian siirtoa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä. Maaseutuhankkeissa painotetaan pienyritystukea.

Kaustisen seutukunnassa on etenkin rakennuspuuala kehittynyt voimakkaasti. Työvoimahallinnon ESR -rahoitteiset työelämäläheiset koulutusmallit ovat osoittautuneet tuloksellisiksi ja työttömyyden vähentämisessä on onnistuttu hyvin. Hyvänä esimerkkinä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöstä on koettu mm. Konepaja 2010 -hanke.

Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnassa kehitetään toimialakohtaisia ydinverkostoja puu-, bioenergia-, metalli-, kivi- ja matkailualoille sekä maatilatalouteen. Suurimpia ohjelmasta rahoitettuja investointihankkeita vuonna 2005 olivat Nuorisokeskus Piispalan kehittäminen Kannonkoskella ja rakennustuoteteolliseen klusteriin kuuluvan Soklex Oy investointi Saarijärvellä. Suurimpia osaamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita oli oppilaitosten verkostotyöskentelyä edistävä MOTTO – hanke (monimuotoisen toisen asteen yhdistelmätutkinnon kehittäminen verkkovälitteiseksi lukiolaisille).

Lapissa elämystuotannon kehittäminen jatkuu edelleen vahvana painoalana. Viime vuonna kehittämisen kohteena olivat matkailukeskusten ympäristöön verkottuneet maaseudun matkailupalvelut ja toisaalta uusien tuotteiden kehittäminen kuten Hiljaisuus Lapin matkailuna vahvuutena -hanke. Tietoyhteiskuntahankkeissa suurimpana hankeryhmänä ovat maakunnallisen laajakaistakilpailutuksen tuloksena syntyneet laajakaistahankkeet. Hankkeiden toteutuksen jälkeen Lapissa laajakaistayhteyksien piiriin saadaan n. 97 prosenttia kotitalouksista. Hyvinvointihankkeissa suurimman kokonaisuuden muodostaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hanke ENVI- ensihoidon virtuaalisen oppimisympäristö. Hankkeessa tavoitteena on kehittää turvallista ja laadukasta hoitoa pitkistä välimatkoista huolimatta yhdistämällä teknologiaosaaminen ja sosiaali- ja terveysosaaminen moniammatilliseksi yhteistyöksi.

Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena positiivisen rakennemuutoksen vahvistaminen. Rahoitusta keskitetään yritystoimintaa palvelevien osaamiskeskittymien kehittämiseen, korkeakouluopetuksen tarjonnan lisäämiseen sekä matkailukeskusten ja kuntien keskustaajamien vetovoiman parantamiseen. Korkeakoulutasoisen koulutustarjonnan vahvistamisen pääkohteina ovat Koillis-Suomen ja Oulun Eteläisen korkeakoulukeskusten kehittäminen. Piippolan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen ja Lapin yliopiston yhteistyönä on käynnistymässä käsi- ja taideteollisuusalaa tukeva maisteriohjelma. Yritystoimintaa tukevia osaamiskeskittymiä on vahvistettu Multipolisverkossa. Matkailussa on edelleen kehitetty alueen pääkohteiden Rukan ja Iso-Syötteen palveluja ja infrastruktuuria. Yritystukien pääpaino on ollut puutuoteteollisuudessa ja matkailussa.

Tavoite 1 -ohjelmat pähkinänkuoressa

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys vuosille 2000-2006 on yhteensä 2 656 miljoonaa euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus on 654 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien rahoitus on myös 654 miljoonaa euroa. Alueiden yritykset osallistuvat ohjelman toteutukseen arviolta 1 348 miljoonalla eurolla. Ohjelmalla vahvistetaan alueen osaamisrakenteita, kilpailukykyä, rakennetun ympäristön infrastruktuuria, sosiaalista pääomaa ja omaehtoisia vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelmasta on rahoitettu vuoden 2005 loppuun mennessä 9 200 hanketta.

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman kohdealueena ovat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kainuun maakunnat.

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmalla vahvistetaan alueen osaamisrakenteita, kilpailukykyä, rakennetun ympäristön infrastruktuuria, sosiaalista pääomaa ja asukkaiden omaehtoisia vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelma edistää merkittävästi yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittymistä. Yritystoiminnan kehittämisessä suurin osa myönnetystä rahoituksesta on kohdistunut pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin investointihankkeisiin ja erityisesti investointeihin, jotka tähtäävät tuotannon ja tuotteiden tason parannukseen. Yritysrahoitus on toimialoittain tarkasteltuna kohdistunut lähinnä nykyisille vahvoille aloille: sahatavara- ja puutuotealalle, huonekalualalle sekä metallituotteisiin ja koneisiin ja laitteisiin. Osaamisen ja työllisyyden kehittämisessä on eniten varoja käytetty osaamispääoman kehittämiseen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistämisen edistämiseen.

Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys vuosille 2000-2006 on 1 098 milj. euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus on 335 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien rahoitus on myös yhteensä 335 miljoonaa euroa. Alueen yritykset osallistuvat ohjelman toteutukseen arviolta 428 miljoonalla eurolla. Ohjelman strategisena tavoitteena on lisätä taloudellista kasvua siten, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä ja että työttömyyttä voidaan alentaa. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon ja kehittymisen mahdollisuuksia sekä pysäyttää väkiluvun pieneneminen.  Ohjelmasta on rahoitettu vuoden 2005 loppuun mennessä lähes 6 000 hanketta.

Pohjois-Suomen tavoite 1 -alue kattaa Lapin maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaan, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Siikaisten seutukunnat, Keski-Pohjanmaalta Kaustisen seutukunnan ja Keski-Suomesta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan.

Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa painottuvat yritysten ja niiden verkottumisen sekä toimintaympäristön kehittäminen sekä osaamisen tason nostaminen. Samalla tavoitteena on parantaa alkutuotannon kilpailukykyä, monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta, edistää työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää paikalliskulttuurien sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön säilymistä ja ympäristön laadun parantamista. Kehittämistoiminnan keskiössä on yritystoimintaa tukevien osaamiskeskittymien tukeminen. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpaino on puutoimialassa ja matkailussa. Matkailuala näkyy hyvin vahvana koko Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman toteutuksessa. Puutuotteiden valmistuksen osuus on merkittävä, samoin metallialan. Kaivostoiminnan tukeminen on noussut vahvasti painopistealueeksi Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla.

Seurantatiedot, jotka kerätään hankkeiden päätyttyä niiden toteuttajilta, kuvaavat hankkeiden tuloksena syntyviä välittömiä bruttovaikutuksia. Nettovaikutukset mukaan lukien hankkeiden pitempiaikaiset vaikutukset puolestaan pyritään selvittämään säännöllisesti toteutettavien ulkopuolisten ja riippumattomien arviointien avulla. Ohjelmien ja niissä toteutettavien hankkeiden laaja-alaisten ja pitkäaikaisten aluetaloudellisten vaikutusten todentaminen on koko EU:n laajuinen haaste tulevien arviointien ja niissä käytettävien menetelmien kehittämisessä.

Tietoa tavoite 1 -ohjelmista löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/euohjelmatyo.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 040 551 3022, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen 040 731 8794